Vuorovaikutusjongleeraaja – työyhteisöjen uhka!
Julkaistu: 2.3.2020 klo 06:00
Hyvä vuorovaikutus määritellään taidoiksi keskustella ja kuunnella. Jep, näinhän se on. Tämänhän me tiedämme, mutta osaammeko, se on jo toinen asia.
Todellisuudessa kuitenkin on olemassa myös pahaakin vuorovaikutusta ja tuonkin tässä kirjoituksessani esiin yhden sen uhkaavimman muodon, monissa työyhteisöissämme piileskelevän vuorovaikutusjongleerauksen.
Tiedättehän sen jongleerauksen (kielitoimiston määrittelemä ilmaus), sirkuksessa esiintyvän taidonnäytteen, jossa pidetään yhtä aikaa ilmassa erillisiä esineitä. Upea suoritus sinänsä tämä jongleeraus . Näkyy muuten myös nykyisessä organisaatioiden toimintakulttuurissa. On verkostoiduttava, on myytävä ja markkinoitava itseään, oltava näkyvissä kaiken aikaa, on tehtävä itsestään tuote. Tällainen toimintapa näyttää vahvistavan otettaan arkipäivän työelämässäkin. Sitä arvostetaan. Rekrytoinneissa nämä osaamiset saavatkin merkittävän painoarvon.
Antakaa minun hieman perustella, mitä se tuo tullessaan.
Työyhteisöihin on pesiytynyt ns. vuorovaikutusjongleerajia, jotka näyttävät osaavan kaikki vuorovaikutuksen taidot. He ovat saaneet liikaa tilaa arvostuksessamme eli meitä on huijattu. Huijauksen takana on toimintakulttuurimme, joka korostaa vuorovaikutustaitojen merkitystä työelämässä. Kaiken hyvän ohella tämä mahdollistaa vuorovaikutusjongleeraajien esilletulon melskaamaan ja sotkemaan organisaatioiden toimintaa.
Aluksi näyttää hyvältä, jongleeraaja vaikuttaa loistavalta vuorovaikuttajalta, joka arvostaa ja huomioi muita sanoin, elein ja ilmein. Hän saa kaikkien kunnioituksen osaavana vuorovaikuttajana. Näitähän osaajia ei Suomessa ihan hirveästi ole näkynyt, joten jo rekrytoinneissa on painotettu vuorovaikutustaitojen hallitsemista. Tästä johtuen vuorovaikutusjongleeraajia on luikerrellut työyhteisöihin jopa merkittäville vakanseillekin.
Olen itse nähnyt työssäni johtoryhmien valmennuksissa näitä ”ihania huijareita”. Aluksi he hurmaavat kaikki ympärillään, mutta pikku hiljaa alkaa selvitä, että heidän ainoana tarkoituksenaan on nostaa itseään arvoon arvaamattomaan. Eihän siinä mitään, mutta kun tämä jongleeraaja pallottelee ihmisten ja asioiden kanssa niin, että muut eivät sitä tunnista.
Vakavasti sanottuna hän haluaa valtaa, mutta ei ota vastuuta. Valta ja vastuu kuuluvat aina toisiinsa, niitä ei voi erottaa.
Tämä jongleeraaja erottaa ne, unohtaa vastuun ja sekoittaa koko organisaation toiminnan. Kun sellainen tuho on tapahtumassa ja havaittavissa, on hän jo seuraavassa haasteellisessa organisaatiossa hurmaamassa sen joukon.
Loputon jatkumo. Älyllistä osaamista, mutta pahan tekemistä. Epäterve itsetunto. Vaarallinen yhdistelmä. Ottakaa puheeksi, työyhteisössänne voi olla tällainen myrkyttäjä. Käyttäkää hyödyksi ns. hyviä vuorovaikutustaitoja ja toimikaa ajoissa!
FK, tietokirjailija Hannu-Pekka Sinervä
Hannu-Pekka Sinervä luennoi #Wgh2020 -tapahtuman vuorovaikutus-lavalla 24.3. klo 16 otsikolla : Hyvä ja paha vuorovaikutus – onko aina niin kuin miltä näyttää?
