VAIN VIISAILLE……

Julkaistu: 12.11.2023 klo 19:31

…….”Vain viisaille elämä on juhlaa”, on lausahtanut Ralph Emerson aikoinaan. Tässä lauseessa piilee paljon …..viisautta!

Myös ”isossa kirjassa” on kehotettu jo tuhansia vuosia sitten seuraavasti :”Hanki viisautta, hanki ymmärrystä. Älä hylkää viisautta, niin se varjelee sinua. Rakasta sitä, niin se suojelee sinua. Hanki kaikella, mitä omistat: hanki viisautta ja ymmärrystä. Arvosta viisautta, niin se korottaa sinut.” (Snl 4:5-9)

Kukapa meistä ei haluaisi olla viisas ja älykäs? Luulenpa että ihan jokainen meistä.

– Miksi emme sitten kaikki ole viisaita? Tai ainakaan emme koe itseämme tai toisiamme viisaiksi.

Puhutaanpa hetki vielä syvällisemmin sekä tutkimusten kautta viisaudesta. Mitä se on? Mitä hyötyä siitä on? Tai miten viisautta sitten voi hankkia?

Tietoa tulee ja menee, ja tieto muuttuu, mutta viisaus pysyy!
– Alfred Tennyson

Tieteen alueella viisautta on tutkittu mm. psykologian, sosiologian ja gerontologian alueilla. Psykologisessa tutkimuksessa viisaus määritellään kyvyksi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat ”hyvän” lopputuloksen. Viisauteen liitettyjä ominaisuuksia ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus, elämänkokemus, itseymmärrys, tilannesidonnaisuus ja myötätuntoisuus. Viisautta voidaan tarkastella useista erilaisista viitekehyksistä. Se on filosofinen, uskonnollinen, kulttuurinen ja myös viime aikoina tieteellisen tutkimuksen kohteena oleva käsite.

On olemassa monenlaista kyvykkyyttä ja myös erilaisia viisauden lajeja. On älykkyyttä, nokkeluutta, sielun sivistystä, syvää viisautta, tunneälykkyyttä ja eettistä älykkyyttä. Viisauden määritelmä riippuu siitä, keneltä kysyy. Viisaustutkimukseen perehtynyt tutkijatohtori Jenni Spännärin mukaan tieteellisessä mallissa viisaudella on kolme ulottuvuutta: tiedollinen, pohdinnallinen ja myötätuntoinen. Hänen mukaansa yksi ulottuvuus ei tee vielä ihmisestä viisasta, vaan viisaalla henkilöllä on nämä kaikki kolme ominaisuutta.

Myötätunto ja itsemyötätunto ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Niiden vaikutukset ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin, voimavaroihin ja resilienssiin on tunnistettu.

Niin moni silti uskoo, että ollakseen riittävä, tulee kyetä hallitsemaan elämäänsä, että esihenkilöillä ja johtajilla tulisi olla vastaus ja näkemys kaikkeen mitä kysytään tai että ihminen ei saisi erehtyä tai epäonnistua. Ei kannattaisi ruokkia näitä ajatuksia, sillä silloin tyhmentää aivojaan omaehtoisesti. Itseään soimaamalla ja kuuntelemalla sisäisen vaatimuksen ääntä uuvutamme itsemme, koemme riittämättömyyttä ja jopa stressiä. Stressi kaventaa ajatteluamme ja heikentää vuorovaikutuskykyä ja estää luovuuden virtaamisen. Viisas oppii virheistään, sietää keskeneräisyyttään mutta myös uskaltaa käyttää ymmärrystään itsensä ja muiden hyväksi!

Toinen viisaustutkija Eeva Kallio määrittelee viisaan ihmisen seuraavasti:

”Viisas on sellainen ihminen, joka ei ole itsekeskeinen, mutta on tietoinen omasta rajallisuudestaan. Hänellä on moniselitteisyyden sietokykyä, ja hän välttää juuttumista omiin mielipiteisiinsä. Vaatimattomuus, syvä itseymmärrys, empatia ja myötätunto ihmisen kärsimystä kohtaan liitetään myös viisauden piirteiksi. Viisas ihminen osoittaa toiminnassaan tähtäävänsä eettisesti yhteiseen hyvään. Viisas ihminen ammentaa ymmärrystä sekä kirjatiedosta että elämänkokemuksestaan.”

Viisauden historiaa vikipediasta

Antiikin filosofian katsotaan syntyneen nimenomaan viisauden tavoittelusta. Sananmukaisesti filosofia merkitsee nimittäin viisauden rakastamista. Viisaus on toisaalta laajaa tietämystä ja toisaalta tiedon soveltamista käytännön ongelmatilanteisiin. Viisaus on myös niin sanottu kardinaalihyve. Jo Platon (427-347 eaa.) sekä Aristoteles (384-322 eaa.) tarkastelivat viisautta sekä teoreettisen tiedon että käytännön toiminnan kautta. (Vikipedia)

Olemme arvostaneet pitkälti rohkeutta, kokeiluja, materiaa ja saavutuksia enemmän, kuin sydämensivistystä. Jopa häpeilemättömyys ja röyhkeys ovat joillekin normaalia ”oman tilan ottamista”. Hyve-etiikka muuttaa muotoaan, mutta vastuullisuuden, eettisyyden ja luonnonvarojen arvostuksen nousun myötä voidaan ehkä havaita uutta kiinnostusta myös ihmisen sisäiseen viisauteen ja sydämen tiedon arvostukseen.

Viisaudelle on erilaisia määritelmiä ja käsitteellistämistapoja. Monissa tutkimuksissa määritelmät kiteytyvät tietoihin, taitoihin ja kognitiivisiin kykyihin, empaattiseen ja ulospäin suuntautuvaan käytökseen sekä elämänkokemukseen.

Viisauden tavoittelu rakentaa hyvinvointia ja onnellisuutta. Viisaus luo pohjaa ihmisen henkiselle kasvulle ja elämän merkityksellisyyden löytämiselle. Viisaus on viisautta vain, jos se ilmenee käytännön toiminnassa.

Viisaudelle on lukuisia erilaisia määritelmiä ja käsitteellistämistapoja. Monissa tutkimuksissa määritelmät kiteytyvät tietoihin, taitoihin ja kognitiivisiin kykyihin, empaattiseen ja ulospäin suuntautuvaan käytökseen sekä elämänkokemukseen.

”Tyhmäkin käy viisaasta, kun on vaiti!”
– suomalainen sananlasku

Tyhmyys alkaa kuuntelemattomuudesta, on joku viisas sanonut. Viisas ei ole besservisser. Usein viisaalla on paljon tietoa, mutta hän ei pröystäile tiedollaan eikä jakele neuvoja toisille. Hän ei oleta, että kaikkien tulisi tietää samat knoppitiedot, kuin hän itse tietää, eikä hän oleta että koko maailma on yhtä kiinnostunut asioista, joista hän tietää paljon. Hän muistaa että kuunteleminen on paras vuorovaikutustaito. Hän pyrkii ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja oppimaan toisilta. Viisaat ihmiset toimivat myöskään harvoin yksin.

Taidot ja kyvyt eivät kehity tyhjiössä, vaan edellyttävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä olemista muihin ihmisiin sekä heiltä saatavaa näkemystä ja palautetta. Toisten viisaalla, myötätuntoisella käytöksellä on suoria vaikutuksia yksilöön ja yhteisöön.

Viisaus luo mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monille, mahdollisimman pitkällä aikavälillä
– Jenni Spännäri

Viisauteen liittyy kyky tuntea, kuten empatiaa ja myötätuntoa itseä ja toisia kohtaan. Viisaalla ihmisellä on suuri sielu. Hänellä on hyvä sydän, ja terävä mieli. Viisaus luo mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monille, mahdollisimman pitkällä aikavälillä. Viisaus ei keskity tavoittelemaan heti mulle kaikkea, vaan näkee kokonaisuuksia: ihmisruumiin ja -mielen yhteyden sekä koko telluksemme hyvinvoinnin.

Yhdysvaltalaisen professori Monika Ardeltin kehittämä viisausmalli sisältää kolme ulottuvuutta: tiedollisen, pohtivan ja myötätuntoisen. Tiedollinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että viisas tietää jotakin elämästä – joko oman kokemuksen kautta tai välillisesti. Viisaaseen tietämykseen sisältyy kuitenkin se, että viisas tuntee tietonsa rajat. Viisas ei kuvittele tietävänsä kaikesta kaiken. Mutta hän on halukas oppimaan, ymmärtämään ja tietämään lisää. Viisauden pohtiva ulottuvuus taas tarkoittaa halua pohtia omaa elämäänsä ja kykyä reflektoida asioita ja tapahtumia. Viisaana olemiseen kuuluu olennaisesti myös myötätunto ja armollisuus. Tärkeää on yhtä lailla myötätunto toisia kohtaan kuin itseäänkin kohtaan.

”Viisaan yksi päivä on arvokkaampi tyhmän koko elämä. ”
– Arabialainen sananlasku

Typeryys ei ole sama asia kuin tyhmyys tai älyllisen kapasiteetin puute. Typeryys on Jenni Spännärin mukaan sitä, että vaikka ei tiedä paljoa, mutta ajattelee, että tietää kaiken tarvittavan ja muu ei ole tärkeää tai kiinnostavaa. Typerä ihminen ei ole myöskään kiinnostunut pohtimaan elämää, muita tapoja elää tai muiden mielipiteitä. Typeryyteen kuuluu hänen mukaansa myös välinpitämättömyys muita kohtaan. Myötätuntoisuuden vastakohta on välinpitämättömyys.

Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen dosentin Eeva kallion mukaan viisautta on vain ihmisillä, eikä sitä ei ole muilla eläinlajeilla. Viisaus edellyttää korkeatasoista ajattelua, tunne-elämän tasapainoa, vahvaa kokemuspohjaa eli elämänkokemusta, kykyä myötätuntoon sekä eettistä pohdintaa. Viisautena pidetään syvällistä tietämystä ja ymmärrystä, joka perustuu tietoihin, taitoihin ja kokemuksiin, kun taas älykkyydellä tarkoitetaan valmiuksia omaksua ja soveltaa tietoa eli käsitys-, oivallus-, ajattelu- ja päättelykykyä.

Kun älykkyys on kykyä ajatella analyyttisesti, viisaus on sitä, että osaa yhdistää tiedon ja tilanteen kokemukseen. Viisautta hankitaan hitaasti. Tietoa voi omaksua nopeastikin. Älykkyys voi olla perinnöllistä ja synnynnäistä. Älykkyys mahdollistaa oivaltamisen, oppimisen, soveltamisen ja analysoinnin. Viisaus on parhaimmillaan kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi. Viisaus muodostuu elämänkokemusten myötä ja on syvällistä tietämystä. Viisas ja kokemuksista oppinut kykenee harkitsemaan ja analysoimaan asioita sekä elämänkokemuksensa että oppimansa kautta.

Viisautta on myös ”käyttää päivänsä oikein”. Ruotsalaisen tutkijan Lars Tornstamin kehittämä käsite gerotranssendenssi tarkoittaa ikääntyessä tapahtuvaa muutosta, jossa luodaan uutta käsitystä itsestä ja maailmasta ennen kuolemaa. Viisaustutkijan, dosentti Eeva Kallion mielestä elämän rajallisuuden ja oman elämän arvon ymmärtäminen on yksi lähtökohdista viisauteen.

Ikääntyminen ei takaa viisautta, mutta mahdollistaa sen. Mitä pitempään ihminen elää, sitä enemmän hänelle kertyy mahdollisuuksia hankkia kokemuksia, joista ammentaa ymmärrystä.

Aikuisiin kohdistuvaa viisaustutkimusta on tehty paljonkin, mutta lapsiin liittyvää tutkimusta on vielä vähän. Tutkimuksen vähyys on ymmärrettävää, sillä perinteisesti viisauden katsotaan karttuvan nimenomaan iän ja elämänkokemuksen myötä. Muutamat lasten viisautta koskevat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että jo esikouluikäisistä alkaen lapsilla voi olla käsityksiä siitä, mitä viisaus on. Heillä on myös kykyä toimia joidenkin viisaudeksi tulkittujen toimintatapojen mukaisesti.

Toisen nahkoihin astumista voi harjoitella siirtämällä ajatuksiaan sellaiseen perspektiiviin, joka tuntuu vieraalta itselle, jopa vaikealta. Sitä kautta saattaa ehkä oppiakin jotakin. Tämä ei tarkoita sitä, että oma ajattelu hylätään, mutta perspektiivin vaihtaminen on ajattelun laajentamista. Vaihdetaan siis hiukan näkökulmaa.

Uuden oppiminen on myös hyvin vaikeaa, jos ei koskaan suostu kuuntelemaan toisia. Viisaus ilmenee myös kaukokatseisuutena, kykynä sietää sekä kielteisiä että myönteisiä seikkoja ja kokemuksia. Viisaalla on yhteistä etua korostavat arvot, tilannetajua ja syvää itseymmärrystä, jolloin hän kykenee näkemään omat kielteiset puolensa niiden kivulloisuudesta huolimatta
– tietynlaista nöyryyttä elämän edessä.

Myötätunto pyrkii yhteiseen hyvään, lievittämään kärsimystä ja kulkemaan rinnalla. Myös työelämässä on viime vuosina nostettu esille yhä enemmän myötätunnon voimaa. Usein ajattelemme, että viisaus sijaitsee vain mielessämme ja ajatuksissamme. Tunneälykkyys on kykyä ajatella sielulla. Kykyä tuntea, kokea ja osoittaa empatiaa. Osoittaa myötätuntoa. Kykyä lukea omia ja toisten tunnetiloja. Kykyä olla tilannetajuinen ja yhteistyökykyinen. Eettinen älykkyys kuvastaa kykyämme tehdä hyvää ja valita se mikä on oikein.

Viisauden hyveen alle sijoittuvia luonteenvahvuuksia ovat mm. luovuus, uteliaisuus, oppimisen ilo, arviointikyky ja näkökulmanottokyky. Tunneälykkyys on sielun sivistystä ja ihmissuhdeosaamista. Siihen voisi laskea mukaan kyvyn elää autenttisesti ja arvopohjaisesti. Vahvuusajattelussa siinä yhdistyvät INHIMILLISYYS ja TRASENDESSI. Näiden alle sijoittuvat esimerkiksi henkisyys, huumori, kauneuden ja erinomaisuuden arvostus, kiitollisuus ja toiveikkuus, sosiaalinen älykkyys, ystävällisyys ja rakkaus.

Pelkkä ”asioiden tietäminen” ei vielä riitä tekemään ihmisestä tai ihmiskunnasta viisasta, vaan myös tunnetaitojen ja etiikan tulee olla kunnossa. Ajankohtainen kysymys: tulisiko viisaan toiminnan tähtäimenä olla sekä yksilön hyvä elämä ja kukoistaminen sekä yhteisöjen, yhteiskunnan ja telluksemme hyvinvoinnin vahvistaminen?

”Vain viisaalle elämä on juhlaa”
– hankitaan viisautta ja juhlitaan yhdessä. Siten myös elämästä tulee parempaa
ja maailmata tulee parempi paikka elää.

Voi Hyvin,

Leea Kantelus, Johtamis- ja työyhteisövalmentaja, työnohjaaja (STOry ry)

Lähteet:

Viisaustutkija paljastaa, mikä viisaita ihmisiä yhdistää

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/2db7327a-aba6-46a3-b29e-318b7bc42358

Luuletko olevasi viisas? Olet todennäköisesti väärässä!
https://yle.fi/a/3-9410272
Mistä viisaudessa on kyse:

https://www.kirkkojakoti.fi/elama/mista-viisaudessa-oikein-on-kyse/

Jenni Spännäri ja Eeva K. Kallio Viisaus – Käyttäjän opas (Tuuma 2020)
Mitä tiedämme lasten viisaudesta? https://itla.fi/mita-tiedamme-lasten-viisaudesta/

https://horsehumanbalance.com/products/hevosen-viisaus-kortit-postitus

Lisää lukuvinkkejä:

Ardelt, Monika: Empirical assessment of a three-dimensional wisdom scale. Research on Aging 25, 3, pp. 275–324, 2003.
Edmondson, Ricca: Ageing, Insight and Wisdom: Meaning and Practice Across the Lifecourse. Policy Press, Bristol, 2015.
Glück, Judith & Bluck, Susan: The MORE Life Experience Model: A theory of the development of personal wisdom. Teoksessa M. Ferrari & N. Weststrate (Eds.), The Scientific Study of Personal Wisdom, pp. 75-98, New York: Springer, 2014.
Spännäri, Jenni: Rukous on perintöä suvusta sukuun. Ikääntyneet ja uskonto vuosituhannen vaihteen Suomessa. Käytännöllisen teologian laitoksen julkaisuja 113. Helsinki: Helsingin yliopisto, Käytännöllisen teologian laitos, 2008.
Tornstam, Lars: Gerotranscendence. A Developmental Theory of Positive Aging. New York: Springer, 2005.