Työuupumus taltutetaan henkilöstötuottavuudella
Julkaistu: 12.10.2023 klo 07:30
Työuupumus on yksi suomalaisen työelämäkeskustelun kestoaiheista. Huono työelämän ja johtamisen laatu syövät ihmisen voimavarat ja hän uupuu. Henkilöstötuottavuuden varassa voidaan rakentaa kukoistuksen työelämää, joka ei uuvuta, vaan muodostaa aidon win-win -asetelman henkilöstön hyvinvoinnin ja liiketoiminnan menestyksen välille.
Työuupumus syntyy huonoissa organisaatioissa
Olemme Ossi Auran kanssa kirjoittaneet ja puhuneet paljon henkilöstötuottavuuden ja liiketoiminnan menestyksen välisestä yhteydestä, mutta kolikon toista puolta on tullut mietittyä vähemmän. Siksi halusinkin lähteä pohtimaan, minkälaisen näkökulman henkilöstötuottavuus tarjoaa työuupumuksen taklaamiseen.
Työuupumus on kolmen toisiinsa liittyvän oireen muodostama kokonaisuus. Nämä oireet ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Työuupumus on pitkäaikaisen stressin seuraus, josta toipuminen voi olla hyvinkin pitkä prosessi. Vaikka työuupumus toteutuukin yksilötasolla, ovat sen syyt hyvin vahvasti sidoksissa organisaation toimintaan.
Osaamisen, motivaation ja toimintakyvyn haasteet uupumuksen taustalla
Henkilöstötuottavuuden osa-alueista osaamisen puutteet ovat merkittävä työuupumuksen riskitekijä. Vajavaisella osaamisella työ tuntuu haastavalta ja ahdistavalta. Riittämättömyyden tunne alkaa nakertaa ammatillista itsetuntoa – ei minusta ole tähän, en pysty, en kykene. Toki ponnistelu osaamisen äärirajoilla on myös kuormittavaa, joten myös uupumusasteinen väsymys karttuu tätä kautta.
Osaamisen alla käsittelemämme vaikutusmahdollisuudet liittyvät olennaisesti stressin kokemukseen. Karasekin stressimallin mukaan korkeat työn vaatimukset yhdistettyinä mataliin vaikutusmahdollisuuksiin johtaa korkeaan kuormitukseen. Korkea kuormittuminen vaikeuttaa palautumista, joten uupumusasteisen väsymyksen riski kasvaa tätäkin kautta.
Motivaatioon liittyvät haasteet ovat suoraan sidoksissa kyynistymiseen. Kun työ ei tunnu innostavalta, mieli alkaa suojata itseään vähättelemällä työn merkityksellisyyttä – työni ja toimintani ei oikeastaan ole millään tasolla merkityksellistä tai tärkeää. Juuri tästä kyynistymisessä on kysymys. Sitoutuminen työnantajaan taitaa pikemminkin heiketä kyynistymisen myötä. Kun organisaation tavoitteisiin liittyvä mielekkyys katoaa, laimenee myös halu ja valmius sitoutua itse organisaatioon.
Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että uupumusasteinen väsymys kuvastaa suoraan toimintakyvyn menettämistä. Uupumusasteinen väsymys, josta ei palaudu normaalien taukojen ja lepoaikojen puitteissa on lamaannuttava kokemus, josta on vaikea nousta jaloilleen. Toimintakyky koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Uupumusasteiseen väsymykseen liittyvä voimattomuuden tunne on helppo nähdä ensisijaisesti fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn puutteena. Eristäytyneisyys ja haluttomuus tavata muita ihmisiä kuvastaa sosiaalisen toimintakyvyn haasteita.
Henkilöstötuottavuus luo kukoistuksen työelämää
Henkilöstötuottavuuden kolme osa-aluetta (motivaatio, osaaminen ja toimintakyky) tarjoavat siis vahvaa suojaa myös työuupumusta vastaan. Hyvin johdetussa organisaatiossa osaamisen kehittymisestä pidetään huolta eikä olla huolissaan siitä, että osaaminen valuu kilpailijoille. Työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet vahvistavat osallisuuden kokemusta ja tunnetta työn merkityksellisyydestä. Merkitykselliseksi koettu työ sytyttää ja innostaa, jolloin myös sitoutuminen työantajaan kasvaa ja kokemus yhteisöllisyydestä on vahvempi. Kun tähän kokonaisuuteen liitetään vielä yhteinen vastuunkanto palautumisesta ja toimintakyvyn ylläpitämisestä, niin henkilöstötuottavuus on korkealla tasolla ja samaan aikaan uupumisen riskiä ei ole.
Hyvän henkilöstötuottavuuden tuloksena syntyvä kukoistuksen työelämä murtaa perinteisen vastakkainasettelun liiketoiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä. Kukoistuksen työelämällä tarkoitan henkilöstön ja yrityksen liiketoiminnan menestymistä yhdessä, toinen toistaan tukien. Henkilöstötuottavuuden ja liiketoiminnallisen tuloksen välinen selkeä yhteys osoittaa sen, että henkilöstön hyvinvoinnin ja liiketoiminnan menestyksen välinen yhteys onkin sekä-että. Kukoistuksen työelämässä uupumukseen ei ole varaa eikä sille ole sijaa.
KTT Tomi Hussi on yritysten uudistumiskyvyn, työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten vankka osaaja. Tomi on tutkinut ja kehittänyt yrityksen menestymisen ja henkilöstön hyvinvoinnin välistä yhteyttä jo yli kahden vuosikymmenen ajan.
