Työssä jaksaminen lähtee yksilön hyvinvoinnin juurilta
Julkaistu: 5.3.2020 klo 06:10
Uupuminen ja masennus ovat olleet paljon tapetilla viime aikoina. Kyseessä onkin suuri ongelma Suomen kansantaloudelle ja työpaikoille. Syitä yhä useamman kelkasta putoamiseen etsitään pääasiassa yksilön ulkopuolisista asioista. Syy voi kuitenkin piillä myös liiallisessa stressireagoinnissa, yksilön ravitsemuksessa ja terveyden kokonaistilanteessa. Näihin asioihin vaikuttamalla voidaan ennalta ehkäistä ongelmia.
Uupumisen ja masennuksen fysiologiaa
Yksilön henkinen hyvinvointi riippuu luonnollisesti elämäntapahtumista ja kyvystä selvitä niistä. Uupumisen ja masennuksen taustalla on kuitenkin muitakin tekijöitä kuin suorat psyykkiset syyt ja niihin vaikuttamalla voidaan ehkäistä tilanteen etenemistä sairaslomaa vaativaan tilanteeseen. Toki kuka tahansa hyötyy näistä keinoista, koska ne yleisesti parantavat terveyttä, stressin sietokykyä ja jaksamista.
Sairauksien, myös masennuksen, taustalta löytyy matala-asteinen tulehdustila. Siihen voidaan vaikuttaa ruokavalion avulla.
Matala-asteinen eli hiljainen tulehdus, on lääketieteen suuria löytöjä. Siihen vaikuttamalla voidaan ennalta ehkäistä monia sairauksia, myös psyykkisiä oireita. Tulehdus aiheutuu usein stressistä, liiallisesta sisäelinrasvasta, suoliston mikrobikannan epätasapainosta tai huonosta ruokavaliosta.
Mitä stressi oikeastaan on ja mihin se voi johtaa?
Stressi on tila, jossa ihmisen aineenvaihdunta muuttuu. Myös aivojen toiminta muuttuu harkitsevasta reaktiivisemmaksi. Stressi on fysiologinen tila, jossa sressihormonitasot nousevat taistelun tai pakenemisen mahdollistamiseksi – kyseessä onkin ikivanha hengissä säilymisen keino. Stressireaktio on sama riippumatta siitä mikä sen aiheuttaa. Se saa aikaan verenpaineen nousemisen, ruuansulatuksen heikkenemisen ja verensokeritason nousun, vaikka henkilö istuisi työtuolissaan aivan turvassa.
Stressireaktio voi aiheutua niin henkisistä kuin fyysisistä syistä. Huonolaatuinen ruokavalio, altistuminen huonolle sisäilmalle, liian vähäinen uni, liian vähäinen tai liika treenaaminen ovat esimerkkejä arvaamattomista stressihormonien tuotannon syistä.
Stressi on katabolinen tila, jossa lihasmassa vähenee, rasvakudos lisääntyy ja henkinen suorituskyky laskee.
Stressi kuluttaa voimavaroja ja aiheuttaa monille myös suolisto-oireita. Ne taas voivat vaikuttaa tulehdustilan lisääntymiseen kehossa ja siten masennusoireita. Suolisto on yhteydessä aivotoimintaan ja tutkimuksen osoittavat suolistobakteeriston muutoksien olevan eräs syy masennuksen taustalla.
Ruokavalio avuksi stressin hoitoon ja voimavarojen lisäämiseen
Monet ruoka-aineet tukevat aivojen terveyttä ja hyvää toimintakykyä. Näistä ruoka-aineista on hyvä esimerkki mustikka ja kalasta saatavat rasvahapot. Tämän lisäksi on kymmeniä ruoka-aineita, joiden avulla voidaan vaikuttaa aivojen toimintatehoon ja jaksamiseen. Ruokavalion kokonaisuus on myös tärkeä asia.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää ruokavalion laatuun jos on kiireen ja paineen alla. Stressin verensokeria nostavaa vaikutusta ei kannata lisätä verensokeria edelleen nostavilla ruokavalinnoilla. Korkean verensokeritason on havaittu olevan haitallista myös aivoille. Stressaantunut tarvitsee runsaasti ravintoaineita sisältävää ja tulehdusta vähentävää ruokaa, jotta elimistö suoriutuu paineista.
Suolistomikrobiston ja aivojen vuorovaikutusta voi tukea sopivalla ruokavaliolla ja näin voi aikaansaada parempaa jaksamista ja stressinsietokykyä.
Ruokavalion positiivinen vaikutus aivojen hyvinvointiin, jaksamiseen ja stressinsietokykyyn muodostuu myös suoliston mikrobien kautta – miljardit mikrobit tuottavat erilaisia aivotoimintaan positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttavia aineenvaihduntatuotteita siitä riippuen, mitä ihminen syö. Suomalaisilla on vielä ruokavaliossaan tsempattavaa esimerkiksi kasvisten ja kuitujen määrän suhteen.
Apua oikeiden ruokavalintojen tekemiseen
Työnantajan vastuulla ei ole se, mitä ihminen syö ja miten hän hoitaa terveyttään. Toisaalta työnantaja voi kannustaa ja auttaa saamaan oikeaa tietoa ravinnon vaikutuksista. Ihmisten kiinnostus ruokavalioita kohtaan ja valmius toimia oikein on lisääntynyt huimasti takavuosista.
Elämäntapojen kokonaisuus on luonnollisesti myös tärkeää. Liikunta, riittävä ja laadukas uni, palautumiskeinot, stressin hallinnan keinot ja mielen hyvinvoinnin lisääminen ovat tärkeitä ruokavalion ohessa.
Ravintovalmennukset ja työpajat ovat tehokas keino tarjota ohjeita oikeiden ravintovalintojen tekemiseen. Perusteltu ja käytännönläheinen tieto auttaa lisäämään motivaatiota ruokavalion muutosten tekemiseen.
Annika Havaste
FLT Ravintovalmentaja, työhyvinvoinnin ja ravitsemuksen asiantuntija
Annika Havaste luennoi WGH Helsinki 2020 -tapahtumassa (24.3.) Vuorovaikutus-lavalla klo 10.55. Tule kuulemaan lisää suoliston ja aivojen vuorovaikutuksesta ja miten tätä yhteyttä voi tukea ruokavalion ja elämäntapojen avulla. Tule myös tutustumaan ravintovalmennuksiin ja työpajoihin Annika Havasteen ja Medansin osastolle 15.
Ilmoittaudu tapahtumaan tästä. Tapahtuma on kävijöille maksuton.
