Työntekijä on itse oman työnsä paras asiantuntija ja kehittäjä
Julkaistu: 17.4.2016 klo 19:52
Työhyvinvointi tarttuu, sillä peilaamme toistemme tunteita ja toimintaa. Se on meille sisäänrakennettua ja aivoihimme ohjelmoitua. Hyvinvoiva työntekijä levittää ympärilleen innostuneisuutta, aloitteellisuutta ja tsemppihenkeä yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tästä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja: Kummallekin on eduksi se, että työntekijä kehittää omaa työtään ja tekee sitä koskevia päätöksiä. Työnantajalla ei oikeastaan olisi varaa huonosti voivaan työntekijään, joka tekee konemaisesti työnsä tai potee pahoinvointiaan sairauspoissaolojen muodossa.
Työntekijä on itse oman työnsä paras asiantuntija ja kehittäjä, sillä hän tuntee työn paremmin kuin kukaan muu. Työn, sen menetelmien ja työvälineiden kehittäjänä työntekijä on avainroolissa. Miten rohkaisemme työntekijää astumaan työn kehittäjän rooliin? Miten ketteröidymme niin, että voimme ottaa saadut kehitysehdotukset nopeasti huomioon? Palkitsemalla aloitteista, kysymällä työntekijältä ja nostamalla yhteiset tavoitteet keskiöön. Jos strategiat ja visiot tuntuvat vierailta, mietitään yhdessä, mikä työntekijän ja työnantajan yhteinen tavoite on. Usein se on tyytyväinen asiakas ja hyvin sujuva, kustannustehokas ja laadukas työ.
Tietotyössä hyvinvoiva työntekijä voi olla huimaavan paljon tuottavampi kuin pahoinvoiva. Ideointi, markkinointi, laadun valvominen, asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja ennakoiminen, luova ongelmanratkaisu ja uusille alueille lähteminen ovat esimerkkejä työtehtävistä, joita pahoinvoiva työntekijä ei oikeastaan edes pysty tekemään. Suomalaisesta työelämästä löytyy tarinoita, joissa yksi hyvinvoivan työntekijän innostunut oivallus on johtanut kokonaisen uuden tuotteen tai palvelun syntyyn ja tuottanut ja työllistänyt enemmän kuin uskalsimme edes asettaa tavoitteeksi. Työhyvinvointi tarttuu ja kannattaa!
