Poliisi on turvallisuusalan ammattilainen, joka tekee työtään kansalaisten turvallisuuden eteen ammattitaidolla vuoden- tai vuorokaudenajasta riippumatta. Poliisissa työskentelee noin 10 500 henkilöä, joista poliiseja on noin 7500. Tehtäviä poliisille tulee vuosittain noin 1,1 miljoonaa ja rikoksia poliisin tietoon tulee n. 950 000 kappaletta.

Tämän kaiken lisäksi organisaatiossa jatketaan hallintorakenne uudistusta (Pora III) sekä valmistaudutaan tuleviin laki- yms. muutoksiin kouluttamalla koko henkilöstö uusien lakien ja järjestelmien käyttöönottoa varten, joka on edessä vuoden vaihteessa. Menossa on siis varsinainen Ponnistus – kuten koulutushanke on varsin osuvasti nimetty.

Poliisihallinnossa on tehty koko henkilöstöä kattava henkilöstöbarometri parin vuoden välein jo 1990- luvun lopulta. Viimeisimmässä barometrissä vuodelta 2012 voidaan todeta, että työilmapiiriin ja lähiesimiestyöskentelyyn oltiin aiempia kertoja tyytyväisempiä. Työkyky indeksin kysymyksissä toisaalta oli tapahtunut pientä negatiivista kehitystä. Kiire, epävarmuus tulevasta ja sisäisen tiedottamisen puutteellisuudet heijastelevat varmasti tätä kehitystä.

Mitä sitten on Poliisihallinnossa tehty ja miten henkilöstöä ja esimiehiä tuetaan? Poliisi työnantajana on kehittänyt varsin laajasti erilaisia elementtejä jaksamista ja työhyvinvointia tukemaan. Henkilöstö on päässyt mukaan luomaan ohjelmia ja suunnitelmia. Yhteistyössä työnantajan kanssa pääsemme varmasti kaikkein parhaimpaan lopputulokseen niin organisaatiota kuin lopulta yksittäistä työntekijää ajatellen. Hyvinvoiva työntekijä on organisaatiolle se kaikkein tuottavin ja tuloksia tekevin.

Poliisin valtakunnallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma on vahvistettu helmikuussa 2013. Valtakunnallisen toimintasuunnitelman tavoitteena on yhdenmukaiset työterveyshuoltopalvelut henkilöstölle ympäri Suomea. Samalla siinä linjataan valtakunnallisia painopistealueita, joista tänä vuonna löytyy työhyvinvointia tukevia painopisteitä mm. työyhteisöjen tukeminen muutoksessa ja henkilöstön psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja hallinta.

Jälkipuinnilla on Poliisihallinnossa jo pitkät perinteet ja yleisesti on opittu käyttämään jälkipuintia keinona, jolla käsitellään kriittisiä työtehtäviä ja niiden tuomia ajatuksia ja tuntemuksia. Uutena asiana Poliisihallinnossa on aloitettu kartoittaa ns. kumulatiivista stressiä ja sen hallintaan pyritään löytämään yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa keinoja. Tavoitteena on saattaa henkilöstö, joka arkityössään työskentelee hyvinkin ikävien asioiden parissa, työterveyshuollon tarkastusten pariin. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikkapa ns. seksirikosten tutkijat, jotka työskentelevät lasten hyväksikäyttöjen ja muiden vastaavien ikävien tehtävien parissa. Terveystarkastuksissa selvitetään henkilön jaksamista ja kuinka henkilö kokee ns. kumulatiivisen
stressin vaikuttavan hänen työkykyynsä. Tavoitteena on havaita ajoissa mahdolliset riskitekijät ja päästä vaikuttamaan siihen, että työkyky ei alene ajan saatossa – ikään kuin huomaamatta.

Perinteisimpinä keinoina työhyvinvointityössä on työnantaja antama tuki liikunta- ja kulttuuriseteleiden muodossa. Poliisihenkilöt ja vartijat saavat tämän lisäksi vielä harjoittaa kuntoaan työajalla työtehtävien salliessa ns. viikkoliikunnassa. Työkuntotestausta kehitetään parhaillaan ja tavoitteena on antaa henkilölle harjoittelu- ja elämänhallinta neuvoja tarpeiden mukaan, jotta oltaisiin vieläkin paremmassa kunnossa seuraavassa testauksessa.

Hallintoon on koulutettu myös Valtiokonttorin Kaiku- kehittäjiä, joita on valtakunnassa noin 70 henkilöä. Kaiku-kehittäjät toimivat esimiesten tukena työhyvinvointiasioiden kehittämisessä työpaikoilla. Niin valtakunnan kuin paikallisella tasolla on myös tehty erilaisia työhyvinvointia tukevia hankkeita, joihin on saatu rahoitusta Valtiokonttorin Kaiku- rahoista.

Kaikkien työntekijöiden työpanosta siis tarvitaan, jotta Poliisi pystyy huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta kaiken muutoksen ja uuden oppimisen keskellä. Voidakseen tehdä kansalaisten eteen kaikki tarpeellinen, tulee henkilöstön voida työssään hyvin. Poliisihallinnossa on viime vuosina kehitetty paljon menetelmiä ja tukitoimintoja, mutta paljon on vielä tehtävissä. Suurimpana haasteena on saada nämä luodut menetelmät ja tukitoimet jalkautettua ja tuoda ne arkipäivään. Todettakoon lopuksi, että jaksaminen ja työhyvinvointi ovat peruselementtejä, jotta henkilöstö kykenee suorittamaan työtehtävänsä arjessa.