Työhyvinvointi vaatii jatkuvia panostuksia ja kaikkien osallistumista

Julkaistu: 17.2.2020 klo 06:00

Useilla työpaikoilla mitataan hyvin tiheästi asiakaskokemusta, myyntiä, liikevaihtoa, tulosta, kannattavuutta, ja muita liiketoiminnan lukuja. On erilaisia näkökulmia, painotuksia ja frekvenssejä. Myös työhyvinvoinnin eri tekijöiden mittaamista tehdään monilla tavoilla ja mittareilla. Joissakin työyhteisöissä mittarina toimii vuosittain tehtävä henkilöstökysely ja joissain vielä ehkäpä vähempilukuisissa yrityksissä käytössä on kerran kuussa tai useammin toteutettavat henkilöstön hyvinvointia koskevat kyselyt.

Sitä saadaan , mitä mitataan ja se, mihin keskitytään kehittyy, sanotaan.

Tällä hetkellä työhyvinvointiin liittyvät synkät luvut ovat otsikoissa lähes päivittäin;

“Puolet kokee työnsä kuormittavaksi – uhkaa työkykyä, työuria ja tuottavuutta.” (STTK)

“Miksi nuoret naiset uupuvat töissä?” (YLE)

“Mielenterveyssyyt vievät yhä useamman alle nelikymppisen työkyvyttömyyseläkkeelle.” (Kauppalehti)

Yhä useampi uupuu työssä, yhä useampi jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Tiedossamme ei ole, kuinka moni sinnittelee näillä rajamailla päivästä ja viikosta toiseen.

Työhyvinvointi on meidän kaikkien asia – niin yksilön, johdon, työyhteisön kuin koko yhteiskunnan. Kaikkia työssä jaksamisen keinoja ja tahoja tarvitaan yhteisiin toimenpiteisiin eikä aikaa ole tuhlattavaksi.

On paljon, mitä voimme tehdä asioille ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevästi.

Yksilötasolla uusien jaksamista tukevien tapojen opetteleminen on tärkeää ja samalla se vie aikaa. Joudumme ehkä luopumaan jostain, esimerkiksi vaihtamaan vartin somepläräilyn hengitys- ja kiitollisuusharjoitukseen tai nipistämään puoli tuntia iltaisin omasta ajastamme varmistaaksemme riittävät yöunet. Jos olemme tottuneet puurtamaan 16 h päiviä kahvin voimalla ja laahustamaan iltaisin kotiin viimeisillä voimillamme, oman hyvinvoinnin johtamisen uudelleen organisointi ottaa aikaa.

Organisaatioiden tasolla työssä jaksamisen tulee olla tapetilla yhtä lailla kuin minkä tahansa muun yrityksen strategisen osa-alueen. Tulee nähdä kauaskantoisesti ja reagoida mielellään etukenossa, kuin vasta sitten, kun pitkiä sairaslomia ja f-diagnooseja sataa ovista ja ikkunoista. Toimenpiteille tulee varata aikaa ja rahaa. Näiden asioiden laiminlyönti tulee kalliiksi.

Se, että näitä tapoja harjoitellaan yhdessä työyhteisössä ja jaetaan kokemuksia – niin onnistumisia kuin muutoksen tuskaa yhdessä, on parhaimmillaan valtavan voimaannuttavaa ja innostavaa. Se, että yhdessä katsotaan haastaviakin asioita silmästä silmään ja päätetään yhdessä tehdä asioille jotain, on tärkeää. Esimerkiksi yhteiset pelisäännöt työn tekemiseen ja tauottamiseen ja joustavuus työtavoissa ja -paikoissa tuovat usein kaivattua helpotusta.

The Happiness Practice (THP) on vuorovaikutteinen prosessi, jonka avulla uusia hyvinvoinnin kohentamisen ja onnellisuuden lisäämisen tapoja opitaan ja harjoitellaan työyhteisössä yhdessä. THP on yhteinen matka työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen niin yksilön kuin työyhteisönkin tasolla. Prosessin onnistumista todennetaan mittaamalla uupumuksen ja onnellisuuden tekijiöitä muutosmatkan aluksi, keskellä sekä sen päätteeksi.

Tule kuulemaan THP:stä lisää 24.3. Work Goes Happy -tapahtuman Vuorovaikutus-lavalle sekä keskustelemaan aiheesta tapahtumaosastolle 56.

Miia Huitti
stressivalmentaja