Työhyvinvointi on yksilöllinen kokemus – kenellä on siis vastuu?
Julkaistu: 22.2.2017 klo 06:29
Olemme jo pitkään ymmärtäneet että jokaisella työntekijällä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin tekijänä. Alaistaidot, itsensä johtaminen, omat asenteet ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat jokaisen työntekijän vastuulla. Silti tuntuu että vastuu työhyvinvoinnista jää edelleen pääosin työnantajalle. Kun puhutaan työhyvinvoinnista, puhutaan yksilön kokemasta hyvinvoinnista. Jokainen työntekijä on 100 %:sti vastuussa omasta kokemuksestaan sillä tunteemme syntyvät subjektiivisesti oman ajattelumme kautta.
Mietitäänpä hetki mitä tämä tarkoittaa? 100 ihmisen työpaikalla on 100 eri kokemusta työpaikasta ja omasta työviihtyvyydestä, 100 eri todellisuutta jotka ovat muodostuneet kunkin työntekijän uskomuksista, historiasta ja kokemuksista. Työnantaja voi parhaimmillaan panostaa paljon työympäristöön, työn sisältöön, esimiestyön kehittämiseen, fyysisen kunnon tukemiseen, työkaluihin, prosesseihin jne. ja silti jokainen kokee työhyvinvointinsa eri tavalla. Jopa sama ihminen kokee toisina päivinä (samoissa olosuhteissa) enemmän hyvinvointia kuin toisina. Olosuhteet eivät aiheuta itsessään hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin tunnetta, eivät vaikka kovasti siltä näyttääkin.
Tällä hetkellä suurin osa meistä ajattelee että työ, työn määrä, esimies, jatkuvat muutokset yms. aiheuttavat meille stressiä, ahdistusta ja uupumusta. Mutta tunne (myös stressi) aiheutuu ajattelusta. Millään asialla ulkopuolellamme ei ole valtaa kaataa niskaamme tunteita, teemme sen itse. Kokemuksemme ei siis tule ulkopuolelta vaan syntyy ajattelun seurauksena. Prosessi on niin nopea että emme edes ehdi huomata ajattelun synnyttävän tunnetta kun se on jo siinä. Meistä näyttää että tunne tuli ulkopuolelta ja siksi liitämme sen ulkoiseen asiaan. Kokemuksemme muodostuu kuitenkin 180 astetta eri tavalla kuin meistä näyttää. Huikeaa ja voimaannuttavaa!
Ajattelua ei voi kontrolloida, emme pysty päättämään mitä seuraavaksi päähämme tupsahtaa. On ihan yhtä luonnollista kokea negatiivista kuin positiivistakin ajattelua. Oleellista on se että suhteemme ajatteluun muuttuu: alamme nähdä että jatkuvaan ajatusvirtaan (60 000 – 100 000 ajatusta/pv) mahtuu kaikenlaista eikä ajatuksia tarvitse ottaa liian tosissaan. Sillä ajattelumme on subjektiivista, värittynyttä, meillä on filtterit joiden kanssa maailmaa katsomme emmekä edes näe siitä kuin murto-osan. Alitajuntaan on tallentunut valtava määrä ”ohjelmointia”, automaatioita kokemustemme perusteella ja filttereiden vuoksi mikään niistäkään ei ole objektiivisesti totta. Itse asiassa, näkemyksemme maailmasta ei ole koskaan totta.
Meillä on jo paljon tietoa siitä miten mieltä ja aivoja voi ”huoltaa”, siihen löytyy tekniikoita ja metodeja. Mutta se ei yksin riitä. Vai riittääkö sinulle että viet autosi huoltoon säännöllisesti ja muuten sinun ei tarvitse tietää miten sitä ajetaan? Hyppäät vain rattiin ja toivot että osaat ajaa? Ilman ajo-opetusta ja auton toiminnan ymmärrystä meistä tuskin kovin moni osaa luontaisesti ajaa autoa. Olemmekin kiinnittäneet aivan liian vähän huomiota siihen miten mieli toimii. Jos ymmärrät paremmin sen toimintaperiaatteet, on hyvin loogista että osaat käyttää sitä paremmin. Väärinkäyttö vähenee, saat kaikki ominaisuudet (myös ne joista sinulla ei ollut aavistustakaan) käyttöösi ja se alkaa toimia optimaalisesti, kuten sen on tarkoitettu toimivan.
Mielen toiminnan ymmärtäminen vastuuttaa jokaisen työntekijän omasta kokemuksestaan ja auttaa näkemään että olosuhde ei ole työhyvinvoinnin lähde. Tämä ei tietenkään poista työnantajan vastuuta tarjota turvalliset ja toimivat työolosuhteet mutta vastuu työhyvinvoinnin kokemuksesta siirtyy työntekijälle eikä hän voi enää syyttää olosuhteita omista tunteistaan. Samalla lisääntyy ymmärrys oikeista syistä stressin, uupumuksen ja vuorovaikutushaasteiden takana. Kun alamme saada etäisyyttä omaan ajatteluumme, alkaa mekanismi korjata itse itseään. Meihin on rakennettu sekä fyysinen että psyykkinen immuunijärjestelmä jotka molemmat pyrkivät koko ajan tasapainoon. Hyvinvointi, uusi ajattelu ja palautumiskyky ovat perusasetuksiamme, ainoa asia joka voi viedä meidät pois henkisestä hyvinvoinnista on oma ajattelumme.
Kirjoittaja on toiminut pitkään HR-johdossa etsien ratkaisuja työhyvinvointiin. Mielen toiminnan periaatteet löytäessään hän tajusi törmänneensä vihdoin lähestymistapaan joka tuo pysyviä tuloksia ja siirtyi valmentamaan yrityksiä ja organisaatioita. Lisätietoja www.humaninsight.fi.
