Suomi kuuluu maailman kehittyneimpien talouksien joukkoon. Se merkitsee korkeaa elintasoa ja elämänlaatua. Samalla se merkitsee korkeaa hinta- ja palkkatasoa. Tämä asettaa haasteita Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle. Meidän tulee tunnistaa suuria kustannuksia ja tuottavuutta heikentäviä tekijöitä. Puutteellinen työhyvinvointi maksaa vuosittain miljardeja euroja. Työurien pidentäminen synnyttää tuottavaa työtä, jolla rahoitetaan hyvinvointipalveluja. Tämä tekee työhyvinvoinnista tärkeän kilpailutekijän, johon voimme viisaalla toiminnalla vaikuttaa. Suomi ei kilpaile kansainvälisesti ensisijaisesti hinnalla vaan tuotteiden ja palveluiden kehittämisellä ja uudistamisella. Tämä edellyttää työhyvinvointia, työssä innostumista.

Työhyvinvointi on myönteinen ja moniulotteinen ilmiö. Se poikkeaa perinteisestä riskiajattelusta, jossa terveys ja turvallisuus nähdään sairauksien ja vaarojen vähäisyytenä. Työhyvinvointi tarkoittaa henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä voimavaroja. Näitä voimavaroja ovat kokemus oman tietämyksen riittävyydestä, kannustava organisaatio ja työtä edistävät järjestelmät ja välineet. Voimavaroihin vaikuttaa myös työn suhde vapaa-aikaan. Työ koetaan innostavaksi ja mielekkääksi vain jos se on sopusoinnussa perheen ja vapaa-ajan vaatimusten kanssa. Tämä asettaa vaatimuksia johtamiselle ja esimiestyölle.

Pähkinänkuoressa: Onnellisuus työssä on toimivan yhteiskunnan edellytys. Se ei synny yksin vaan yhdessä. työtoverien kanssa.