”Arvokas työelämä mahdollistaa arvokkaan elämän, organisaation menestyksen ja julkisen arvon”
Terttu Pakarinen, TkT, työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, PsL
Työelämän vallankumouksessa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja kasvun asennetta. Joustavalla ajattelulla päästään eroon kuormittavasta stressistä sekä vahvistetaan niin omaa kuin yhteistä hyvinvointia. Arvostavalla ajattelulla vahvistetaan hyvää vuorovaikutusta sekä välittämisen kulttuuria. Laadukkaalla ajattelulla harjoitellaan kykyä tunnistaa olennainen kaiken muutoksen keskellä. Jokaisen teon takana on ajatus, joten luodaan hyvää elämää rohkeasti uudenlaisella ajattelulla.
Jaana Hautala, innostava työyhteisö- ja mielen valmentaja sekä inhimillisen työelämän puolestapuhuja, Oivaltamaan Oy
Josko lopultakin aika olisi kypsä sellaiselle kulttuurille organisaatioissa, että ”kissat nostetaan pöydälle”! Kätketyt transaktiot auki!
HP Sinervä Tietokirjailija, Human Touch Manager
Työelämän vallankumous on onnistunut, kun jokainen meistä on valmis vaihtamaan sanan työelämä muotoon elämäntyö.
Brando Louhivaara on luova valmentaja, startup-yrittäjä ja luovan ongelmanratkaisun asiantuntija, jonka intohimona on huippuluovuus.
”Työelämän vallankumous tapahtuu vuorovaikutuksessa. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vaikuttaa ja valita. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus osoittaa arvostusta ja hyväksyntää. Lisätä hyvinvointia ja kulkea onnistumisten polkua. Valitse viisaasti, mitä ajatuksia vaalit ja ruokit. Puhu, tee ja toimi ajatuksia todeksi. Olkoon tämä vuosi valmentavan vuorovaikutuksen vuosi!”
Anniina Hukari, Valmentavan vuorovaikutuksen ja johtajuuden sanansaattaja
#Työelämänvallankumous lähtee teknologiaa hyödyntävistä yhteisöistä. Robotit ja tekoälyt ovat tulevaisuudessa osana hyvinvoivia, aikaansaavia, sitoutuneita ja vaikuttavia yhteisöjä.
Cristina Andersson, teknologiavisionääri, yrittäjä
Susanna Posio (KM, tietokirjailija, Positive Psychology Coach) ja Reetta Yrttiaho (KM, tietokirjailija, ratkaisukeskeinen valmentaja)
”Työelämän murroksessa on kyse isosta systeemisestä muutoksesta, mitä yksittäinen organisaatio ei voi pysäyttää. Se mihin voi vaikuttaa on se, miten itse muuttuvissa olosuhteissa toimii. Resilienssin kehittäminen tukee hyvinvointia stressaavienkin muutostilanteiden äärellä. Se on sijoitus, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.”
Ulrika Björkstam, VTM, ratkaisukeskeinen valmentaja ja luennoitsija– CReC-sertifioitu resilienssivalmentaja
Tehdään asioita, joita työelämässä haluamme nähdä.
Lauri Pyykkönen on terveyden, työkyvyn ja elämänlaadun valmentaja. Laurin valmennuksissa keskeisin teema on ”Tehdään arjesta juhlaa”.
Tarvitsemme rohkeutta edetä epävarmoissakin tilanteissa ja luottamusta kokeilla uutta. Resilienssi itsensä johtaja osaa luoda dynaamisen, uudenlaisen suhteen itseen, omaan toimintaansa ja toimintaympäristöön tietoisena ja aktiivisena toimijana.
Teila Tanner-Heikkilä on kouluttautunut valmentajana mm. NLP- ja Mental Trainerksi, yhdessäluomisen mahdollistajaksi (CCPI), Firstbeat-asiantuntijaksi, rentoutusohjaajaksi sekä Personal Coachiksi
Tehdään työelämästä yhdessä entistä mielekkäämpää ja merkityksellisempää meille kaikille.
Henkilöstötuottavuus kasvaa luottamuksen kautta!
Ossi Aura FT ,on tutkinut strategista hyvinvointia ja henkilöstötuottavuutta vuodesta 2009 alkaen kovan tiimin kera; mukana ovat olleet professorit Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen sekä KTT Tomi Hussi.
Tunteet ovat täysin alihyödynnetty voimavara 2020-luvun työelämässä. Vaikeaa? En osaa? Ei ole aikaa? Onko sinulla sitten aikaa rekrytä uusia ihmisiä, houkutella kokoajan uusia asiakkaita lähteneiden tilalle, korjata virheitä ja saatella ihmisiä sairauslomalle? Sen sijaan kokeile #tunteidenjohtamista: kunnollista kuuntelua, kiittämistä, hymyä, ystävällisyyttä ja asioista puhumista totuudellisesti ja selkeästi. Vaikeaa? Ei oikeastaan. Vaatiiko rohkeutta? Todellakin.
”Työnantaja, pidä huolta tärkeimmästä pääomastasi, ihmisistä, koska innostuneissa ja sitoutuneissa työntekijöissä on tulevaisuuden menestys. Esihenkilö: kuuntele, kohtaa, luota ja jaa myötäntuntoa. Se ei maksa mitään. ”
Marja-Liisa Manka, FT, YTM, työhyvinvoinnin dosentti.
Aloitetaan #työelämänvallankumous ja otetaan työntekijöistä kaikki irti näin: Päästetään heidät työskentelemään rauhassa, työtä tauottaen, yhteisöllisyyttä rakentaen, ja saamme laatua ja uusia ideoita. Stressi ei ole tehokasta, vaan se pilaa työn laadun ja tekijän terveyden.
Minna Huotilainen, professori joka on palkittu Helsingin yliopiston J.V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinnolla ja on tunnettu aivotutkimustiedon kouluttaja.
On helpompaa ja edullisempaa yrityksille ennaltaehkäistä työuupumusta kuin hoitaa sen seurauksia. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus voida hyvin työssään.
Jouko Mikkola, mentaalivalmentaja, toiminnallisen neurotieteen asiantuntija ja urheiluvalmentaja
Älä purista mailaa! Miten kehollinen ilmaisu näkyy työssä? Jalkahoitajan työssä rennompi ja löysempi ote säilyttää paremman tuntuman veitsennkäyttöön. Luovassa työssä innovaatio ja ajatuskytkennät lisääntyvät. Purista mailaa ja oivalla ettei tarvitse.
Anitta Ahonen on tamperelainen stand up –koomikko ja tehnyt pitkän uran naurattamisen parissa. Yli 2200 keikkaa takana.
Eheä, terve, tasapainoinen ja inhimillinen työelämä on eheän, terveen, tasapainoisen ja inhimillisen yhteiskunnan kivijalka.
Jyri Kansikas, toimitusjohtaja, Work goes happy.
”Työelämän muutos alkaa meistä jokaisesta yksilöstä. Miten minä kehitän itseäni? Miten minä haluan tukea muita? Ymmärrän, että vastuu muutoksesta on helppo sysätä jollekin muulle, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Tietenkin johtajilla on muutoksessa enemmän vastuuta muutoksista kuin työntekijöillä ja heidän esimerkillään on suuri merkitys, mutta se ei vapauta muita työyhteisön jäseniä tästä vastuusta. Me yhdessä olemme se muutos!”
Esa Lehtinen, (FM, MBA) on kokenut konsultti ja yritysvalmentaja sekä tulisieluinen ihmislähtöisen johtamisen esitaistelija
Merkitykselliseksi koettu työ on työtä, jonka tarkoitus on selvillä. Mikä maailmassa, yhteiskunnassa tai sidosryhmien arjessa muuttuu paremmaksi tekemäsi työn avulla?
Arto O. Salonen, professori, on kestävän hyvinvoinnin asiantuntija. Hän rakentaa ratkaisuja, joista meidän jälkeemme elävät voivat olla ylpeitä.
Työhyvinvoinnin parantaminen tuo kilpailuetua, sillä sen avulla paranee tuottavuus, jonka tuoma voitto kumuloituu vuosien saatossa.
Marko Kesti, Dosentti, HTT, DI on Lapin yliopiston apulaisprofessori ja henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman johtaja.
Herätys! Työelämän ja yrittäjyyden murros tapahtui jo ja työelämän vallankumous on vauhdissa, nyt ei saa nukkua pommiin. Meidän täytyy herätä keskustelemaan uusien yrittäjyyden muotojen ja uusien työn tekemisen tapojen mahdollisuuksista eikä jämähtää vanhoihin pölyisiin asenteisiin. Jos haluamme aidosti toimivaa nykypäivän työelämää, meidän pitää rikkoa ja uudistaa rajoja sekä rakenteita.
Liisa Hanén, Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n (MYRY) puheenjohtaja
Elävä mieli, elävä työelämä. Työelämänvallankumouksen perusta on toimiva mieli.
Sitä voi harjoittaa ihan jokainen.
Leena Pennanen, Mindfulness–pioneeri sekä Mindfulness-MBSR-kouluttaja.
”Yritykset uudistuvat hyvinvoivan henkilöstön varassa”
Tomi Hussi, KTT on yritysten uudistumiskyvyn, työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten vankka osaaja.
”Huono johtaminen voi ilmetä jatkuvina turhina muutoksina. Toivon kaikille mahdollisuutta keskittyä rauhassa mielekkäisiin ja vaikuttaviin työtehtäviin ja energiaa nauttia myös vapaa-ajasta”.
Päivi Mayor, johtamiskouluttaja, joka on erikoistunut motivaatioon ja itsensä johtamiseen
Vallankumous toteutuu vasta silloin, kun siirrytään sanoista tekoihin: Työkulttuuri muuttuu vasta, kun muutat käyttäytymistäsi, mikä taas muuttaa tiimisi ryhmädynamiikkaa; ja jos näin tapahtuu muissakin tiimeissä, se lopulta muuttaa organisaatiosi työkulttuurin!
Simo Routarinne, vuorovaikutusmuotoilija
Hyvä työelämä tarkoittaa tuottavuuden ja työnilon yhteistoimintaa. Tehokkuus ja omistautuminen asuvat usein samassa osoitteessa.
Osaamisesta ja motivaatiosta syntyvä aikaansaaminen, tuottavuutta tukeva hyvä, inhimillinen johtaminen sekä läpi organisaation toteutuva aito dialogi lisäävät parhaimmillaan merkityksellisyyttä ja tukevat hyvinvointia. Menestys syntyy siitä, että johdamme arjen tekemistä
Hyvät tulokset seuraavat hyvää tekemistä.
Hyvä tulevaisuus ei vain tule: se tehdään – YHDESSÄ!
Leea Kantelus, kauppatieteilijä jolla on humanistin sydän!
Työelämässä tarvitaan rohkeutta ravistella ajattelua ja aiempia toimintatapoja turvallisessa ilmapiirissä.
Laura Sokka, neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori.
Homo Sapiensin ominaisuudet on optimoitu savanniympäristöön, ei ruudun tuijotteluun. Jotta voisimme tietotyössä hyvin, on aika huomioida lajityypilliset ominaisuutemme paremmin.
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo, KTM, mindfulness-opettaja, PilatesHealth-ohjaaja sekä Auktorisoitu Personal Trainer (APT®), erikoistumisalueina ravitsemus- ja liikuntalääketiede ja Riikka Ilmivalta, työfysioterapeutti ja laaja-alainen liikuntapalvelujen tuottaja. Hän on perustanut työhyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän Virkisteri Oy:n.
Tehdään työpäivistä sellaisia, että on ihan OK palautua pitkin päivää ja ottaa hyviä taukoja #stressi’n lievittämiseen #työelämävallankumous
Miia Huitti, Sertifioitu stressivalmentaja
Tehdään Suomi tunnetuksi työelämän sosiaalisten taitojen ja itsensä johtamisen huippumaana!
Tony Dunderfelt, Psykologi on ihmisenä kasvamisen asiantuntija ja yksi Suomen luetuimmista tietokirjailijoista.
Positiivisia kohtaamisia, luottamusta ja hyvää työilmapiiriä saa aikaan kun muistaa kohdatessa: Katsekontakti, aito hymy, tervehdys – kohteliaisuus – huomaavaisuus ja oman kehon rintamasuunnan kohdistus toiseen henkilöön!
Niko Visuri, Mr. Body Language®, kehonkielen viestinnän ja myynnin asiantuntija
Keskeytysten, multitaskingin ja kiireen vähentäminen työelämässä ei voi jäädä vain yksilön vastuulle. Itsensä johtaminen on trendikäs käsite, mutta se ei yksistään riitä. Koko työyhteisön pitää olla mukana luomassa kulttuuria, jossa myös rauhallisempi työtahti on sallittu.
Mona Moisala, aivotutkija ja psykologian tohtori.
On tärkeää tunnistaa omat tarpeet ja toiveet, mutta olemmeko tuijottaneet jo riittävästi omaa napaamme? Osaammeko enää huomioida toisiamme?
Sosiaalinen verkosto, työyhteisö mukaan lukien, on tutkimuksen mukaan onnellisuuden tärkein perusta – kulttuuritaustasta riippumatta. Voisimmeko siis paremmin ja saisimmeko aikaan enemmän, vähemmällä, katsomalla samaan suuntaan ja ottamalla toisemme paremmin huomioon?
Yhdessä olemme enemmän…
Harri Helajärvi, lääketieteen tohtori, joka on tutkinut liikunnan, liikkumattomuuden ja runsaan istumisen vaikutuksia terveyteen.
Usko parempaan, tee töitä joka päivä kehittyäksesi kookkaammaksi ihmiseksi, ole itse se muutos, minkä tahdot nähdä maailmassa (Gandhi), intohimo + visio = menestys henkilökohtaisella ja organisaatiotasolla.
Janne Viljamaa, Sosiaalipsykologi, tietokirjailija
