Työelämä ja joukkueurheilu – mitä voimme kopioida joukkueurheilusta työelämään
Julkaistu: 25.8.2017 klo 07:23
Toimivaa työyhteisöä ja joukkueurheilua yhdistää monia asia. Molemmissa ihmiset ovat pääosassa, ihmiset toimivat yhdessä, heidän toiminnalla on joku tarkoitus ja heillä on yhteinen suunta & päämäärä. Näissä on monia yhdistäviä asioita jotka on kopioitavissa työelämästä joukkueurheiluun. Käyn tässä kirjoituksessa läpi etenkin ihmisten johtamiseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita.
Yksilölähtöinen, valmentava johtaminen
Käytän termiä ”yksilölähtöinen johtaminen”. Yksilölähtöinen johtaminen on tilanteisiin perustuvaa johtamisesta, asia- ja ihmislähtöisen johtamisen sekoitusta. Se on esimiehen, valmentajan tai johtajan näkökulmasta itsensä peliin laittamista, tunteiden näyttämistä. Se on toisten auttamista kehittymään ja heidän onnistumisen varmistamista. Se on muiden itseluottamuksen vahvistamista ja heidän motivaatiotekijöihin vaikuttamista. Se on yhteisen päämäärän kuvaamista ja yhteistyöhön innostamista. Siihen liittyy aina myös substanssiosaaminen. Siinä yksilölähtöisen johtamisen ja valmentamisen ydin.
Ajattele aina ”me”
Joukkueurheilussa joukkue saa virtansa mahdollisuuksiin tarttumisesta, ei ongelmien ratkaisemisesta. Toimivassa tiimissä ajattelu on ”me”, ei ”minä”. Meillä on mahdollisuus kehittyä, meillä on mahdollisuus onnistua, meillä on mahdollisuus saavuttaa jotain suurta yhdessä ja nauttia yhteisöllisyydestä.
Suunta ja päämäärä määrittelevät mitä seuraavaksi pitää tehdä
Joukkue tarvitsee menestyäkseen yhteisen suunnan ja päämäärän. Kaikkien joukkueen jäsenten tulee tietää, mihin suuntaan ollaan matkalla ja miksi. Suunta ja päämäärä määrittelevät myös sen, mitä sinun seuraavaksi pitää tehdä.
Yhteisen suunnan ja päämäärän viestintä on kommunikointia ja vuorovaikutusta, joka rakentaa joukkueen keskinäistä luottamusta ja joka on yhteishengen rakentumisen perusta.
Muutama sana tavoitteista ja päämäärästä
Työelämässä vannotaan numeeristen ja mitattavien tavoitteiden puolesta. Tämä on ymmärrettävää. Työelämään liittyvistä mittareista ja niiden merkityksestä kirjoitetaan myös eri foorumeille paljon. En käytä tässä kirjoituksessa palstatilaa johtamisen mittareihin vaan katsotaan asiaa toisesta näkökulmasta: Joukkueurheilussa yksilölähtöisellä valmentajalla lähestymistapa on seuraava: Numeerista tavoitetta ei ole, mutta suunta tai päämäärä kyllä on. Tässä ajattelussa tärkeintä on se mitä seuraavaksi tapahtuu. Jokaisesta tilanteesta pitää oppia. Suunnan ja päämäärän tavoittelu on arkista, jokapäiväistä yhdessä kehittymistä. Yhdessä tekeminen on ”prosessi”. Ilo ja innokkuus syntyy tästä prosessista. Yhdessä tekeminen on ”matka”, josta joukkueurheilijat nauttivat. Joukkueen yhteishenki ja kaveruudet syntyvät tällä matkalla, joka jää myös heidän mieliin. Tiimityön kehittymistä hiotaan joka päivä, jokaisessa kohtaamisessa.
Toiminta, yksin ja yhdessä
Joukkueurheilussa onnistuminen vaatii itseohjautuvuutta ja yhdessä tekemistä. Tämänkin asian voi peilata suoraan työelämään. Itseohjautuvuudessa onnistumiseen joukkueurheilussa liittyy muutama asia. Tiimiläisen tulee joukkueessa:
- tiedostaa ja ymmärtää joukkueen yhteinen päämäärä ja suunta
- sisäistää hänen oma rooli ja sen vaatimukset joukkueessa
- tunnistaa hänen omat vahvuudet ja saada yksilölähtöiseltä valmentajalta apua kehittymiseen
- tunnistaa muiden tiimiläisten vahvuudet, jotta he voivat yhteisen päämäärän tavoittelussa auttaa mahdollisimman hyvin toisiaan onnistumaan
Yhdessä onnistuminen taas tarvitsee tuekseen joukkueen hyvän yhteishengen. Tärkeää on, että arkinen yhdessä tekeminen on suunnattu kohti yhteistä suuntaa ja päämäärää. Kun joukkueessa on hyvä yhdessä tekemisen meininki, sen sisäinen fiilis nousee. Joukkueen jäsenet etsivät yhdessä keinoja tehdä paremmin yhteistyötä.
Hyvät tavat ja toistot
Joukkueurheilussa onnistuminen tulee tiimiläisten hyvien tapojen ja tarkoituksen mukaisten toistojen luoman osaamisen ja itseluottamuksen tuloksena. Yhteinen onnistuminen vaatii yksilölähtöistä johtamista ja valmentamista, itsensä johtamista, itseohjautuvuutta ja tarkoituksenmukaista yhdessä tekemistä.
Hyvät tavat ja toistot ovat todella tärkeitä. Me teemme päivittäin noin 60.000 päätöstä. Nämä päätökset liittyvät tapaamme toimia, tapaamme reagoida johonkin asiaan tai asenteeseemme ylipäätään. Meillä on siis päivittäin riittävästi mahdollisuuksia liikkua oikeaan suuntaan. Tulos on meistä itsestä ja ympäristöstämme kiinni.
Vuorovaikutus ja rehellinen, rakentava palaute
Joukkueurheilussa luottamus syntyy avoimen ja rehellisen vuorovaikutuksen kautta jossa yksilölähtöinen johtaminen on merkittävässä roolissa. Vuorovaikutuksen tavoite on mm antaa tiimiläisille tunne siitä että ”et ole yksin ja sinuun luotetaan”. Luottamuksen rakentumisen ei tarvitse olla ruusuilla tanssimista vaan se kehittyy myös rehellisten väittelyiden kautta. Rehellinen väittely on mahdollista kun väittelijät luottavat jo toisiinsa. Sama koskee myös rehellistä ja rakentavaa palautetta. Joukkueurheilussa palaute on kehittämistä ja oppia. Kun joukkuehenki on kunnossa, palaute on välittämistä: ”Minä välitän sinusta ja yhdessä meistä on enempään”.
Joukkueurheilun tekemisestä ja ajattelusta on siis paljon kopioitavissa työelämään. Kaikki ei toimi sellaisenaan työelämässä, mutta pienellä sovittamisella melkein kaikki on sovitettavissa. Joukkueurheilussa ja työelämässä ihmiset ovat pääosassa, he työskentelevät yhdessä yhteisen päämäärän suuntaan. He kaikki haluavat olla merkityksellisiä ja tärkeitä. He kaikki hyötyvät siitä, että heillä on esimerkillinen ja rehti yksilölähtöinen johtaja.
Laitan tähän loppuun vielä lyhyen kiteytyksen työelämän ja joukkueurheilun samankaltaisuuksista. Tässä esimerkkinä toimii Google, jonka menestyvän tiimin tutkimuksesta on puhuttu paljon. Tämä kiteytys löytyy 2,5 min Youtube-videolta https://www.youtube.com/watch?v=v2PaZ8Nl2T4&feature=share
Kiteytys menee suunnilleen näin. Menestyvässä tiimissä tärkeintä on psykologinen turvallisuus. Turvallisuuden muodostumisessa tärkeää on tasapuolinen vuorovaikutus ja toisten todellinen kuunteleminen (eli rakennetaan luottamusta vuorovaikutuksen kautta ja huomioidaan kaikki). Oheisella videolla Charles Duhigg (mm Power of Habitin kirjoittaja) kiteyttää asian näin: ”It’s only when a team comes together, that you actually get the best ideas out of each person and the best work at getting things done”. Aika samanlaista kuin joukkueurheilussa.
