Tunnista hiostajiesi hyvät ja synkät puolet
Julkaistu: 15.8.2019 klo 06:00
Miksi en anna helpolla periksi? Miksi haluan aina täydellisen suorituksen? Miksi on niin vaikeata sanoa, ei? Jokaiselle ovat elämän varrella kehittyneet vaivihkaa omat sisäiset hiostajansa. Ne saavat parhaimmillaan ylittämään vuoria, mutta pahimmillaan ne lietsovat jatkuvan tyytymättömyyden omaan itseen, mikä uuvuttaa.
Hyvä uutinen on, että jokainen voi opetella selviytymistaitoja, mitkä helpottavat perfektionismin tai muiden sisäisten hiostajien kuten kilttiyden, pessimismin tai liian vahvuuden kanssa elämistä. Perimän ja elämänkokemuksen synnyttämistä hiostajista on vain tultava tietoiseksi.
- Nisua ei ikinä ollut pöydässä. Se olisi ollut suurta herkkua. Kannoin vesiä navettaan pakkasessa, lypsin aamuneljältä ja illalla kellahdin vuoteeseen. Neljä vuotta kävin kansakoulua, aika kovapäinen kun olin, en sen enempää. Jo toisella kymmenellä lähdin piiaksi naapurikylään kenkiä tienaamaan. Sen jälkeen ansaitsinkin leipäni. Elämä on kovaa, työtä on tehtävä pärjätäkseen, naurettava ja käytävä kouluja.
Näiden kertomusten myötä äitini Aune painoi sielunsyövereihini elämänohjeitaan. Hän oli syntynyt pienessä Kainuun torpassa 9-lapsiseen perheeseen. Hänen tunnuslauseensa oli: Kestä, kärsi, taistele ja voita! ”Sisäinen Auneni” puhuu minulle vieläkin, vaikka äitini kuolemasta on jo pian 40 vuotta.
Kovaksi en kuitenkaan ole elämääni kokenut, vaikka olen opiskellut jatkuvasti ja tehnyt vuorotta työtä korkein standardein ja hymyillen. Vapaalla on ollut päällä ”kunnon perheenäidin” rooli, mikä on vaatinut huolehtimaan perheestä, poimimaan mustikoita vähintään sata litraa, hoitamaan kasvimaata ja aikaansaamaan pihalle kukkaloiston. Toki olen ollut hyvin lähellä uupumuksenkin rajaa, mutta onneksi uskaltanut harpata pinteestä omalle tielleni, kiitos perheen tuen.
Mitä voit sitten tehdä painetilanteissa? Tuolloin on käytössäsi kahdenlaisia keinoja riippuen siitä, voitko vaikuttaa tilanteeseen/olosuhteisiin vai et. Jos et, kannattaa kokeilla tunnepohjaisia harjoituksia: rentoutumista, tunteiden säätelyä muun muassa meditaatiolla tai mindfulnessilla ja häiriötekijöiden vähentämistä menemällä vaikkapa metsään. Luonto helpottaa automaattisesti. Minulle ehdoton ykkönen on hölkkä metsässä.
Jos taas itse voit vaikuttaa tilanteeseen, on hyvä keskittyä käytännölliseen ongelmanratkaisuun eli nostaa kissa pöydälle. Erityisesti sitkeydestä, resilienssistä, on tällöin suurta hyötyä. Äitini oli sitkeyden perikuva. Sisarusteni ja minun koulunkäynti meinasi tyssätä isän kuolemaan, mutta kotikylään perustamansa kahvilan ansiosta äiti sai meidät elätettyä. Vastapuolena tosin hän oli oppinut kätkemään tunteensa. Taisinpa ensimmäisen kerran koskettaa äitini poskea, kun hän kuolinvuoteella pyysi sivelemään rasvaa kuiviin kasvoihinsa.
Sitkeyttä voi treenata monin tavoin. Etsi tukea kriisissä, jos et koe selviäväsi yksin. Perheestä ja ystävistä on aina iso apu asioiden oikeaan mittasuhteisiin asettamisessa. Muistan hyvin oman väitöskirjaväsäämiseni parikymmentä vuotta sitten. Viime tingassa löysin pilkkuvirheen enkä uskonut selviäväni väitöstilaisuudesta. Menin avantosaunaan, jossa CP-vammainen Anna-Liisa pyysi levittämään kipugeeliä kumariin hartioihinsa pukuhuoneessa. Hieroin, liikutuin. Hän kiitti, kertoi lähtevänsä kotiin ja ottavansa pullon kossua. Sinne jäivät minun pilkunviilaamiseni.
Tavoitteet on hyvä sovittaa omaan elämäntilanteeseen. Aina ei tarvitse olla maailman paras työssään, varsinkaan, jos pienet lapset odottavat kotona. Opiskellakin ehtii elämän varrella. Joskus on hyvä edetä pieninkin askelein.
Vaikeuksia kohdatessa voit etsiä uteliaana itsestäsi uusia puolia ja voimavaroja. Jos juuri nyt et onnistunut, ehkä löysit tavan, mikä ei ainakaan veisi perille.
Vaali itsestäsi myönteistä kuvaa ja ruoki toiveikkuutta. Millä voimilla selvisit edellisellä kerralla tai miten joku toinen sen teki? Pidä huolta itsestäsi, omista tarpeistasi ja tunteistasi. Hyvä fyysinen kunto perustaa hyvää mieltä. Vähintäänkin vapaa-aikana voit hellittää, jos se työssä tuntuu mahdottomalta.
Marja-Liisa Manka
FT, YTM , työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Tampereen yliopisto
P.S. Marja-Liisa Manka esiintyy yhdessä Miia Huitin, Arto O. Salosen ja maailman tunnetuimman onnellisuustutkija Emma Seppälän kanssa Ilta onnellisuudelle -tapahtumassa 4.10 Tampere-talolla.
Liput https://www.tiketti.fi/ilta-onnellisuudelle-tampere-talo-pieni-sali-tampere-lippuja/63115
