fbpx

Work goes happy

Blogit

Tunneaivoilla on tärkeä rooli ajatustyössä

Aivoterveellisistä työtavoista ja aivoergonomiasta puhutaan paljon. Moni ajatustyöläinen nykyään tietää, miten tärkeää esimerkiksi työn tauottaminen, multitaskingin vähentäminen ja sälätyön hallinta on aivojen toimintakyvyn kannalta. Osaamme vaatia hiljaisia työtiloja, pitää keskittymistunteja työpäivän aikana, sekä antaa aivoillemme lepotaukoja vaikkapa meditoimalla tai rapsuttelemalla toimistokoiraa. Olen omassa työssäni toiminut järkevämmän aivotyön puolestapuhujana, ja olen siksi olen tietysti kovin ilahtunut huomatessani, miten paljon aivojen hyvinvoinnin merkityksestä ajatustyölle eri kanavissa puhutaan.

Yksi iso teema kuitenkin helposti unohtuu, kun käsitellään aivotyötä. Kun puhumme ongelmanratkaisusta, luovuudesta, tai keskittymisestä, unohdamme helposti näihin kaikkiin oleellisesti vaikuttavan asian: tunteet.

Ihminen ei ole robotti, joka työpäivän aloittaessaan ripustaa huolensa ja murheensa naulakkoon, ja ryhtyy tehokkaasti suorittamaan työpäiväänsä. Aivojen tunnekeskuksia ei voi katkaisinta napsauttamalla tai hiirtä klikkaamalla sammuttaa työpäivän ajaksi. Teemme helposti eroa ajattelevien aivojen ja tuntevien aivojen välille, ikäänkuin ne olisivat kaksi toisistaan erillistä järjestelmää. On toki totta, että nämä järjestelmät paikallistuvat aivoissa eri alueisiin: tunnekokemusten viriäminen tapahtuu pääosin aivojen syvemmissä ja evolutiivisesti vanhemmissa rakenteissa, kun taas tietoinen ajattelutyö höydyntää erityisesti aivojen ulointa kuoriosaa, korteksia. Nämä eri alueet ovat kuitenkin lukemattomien yhteyksien linkittämiä, ja ne vuorovaikuttavat saumattomasti keskenään. Tunteet vaikuttavat niin merkittävästi ajatteluumme, ettei näitä kahta oikeastaan edes voi erottaa toisistaan.

Kokemamme tunnetila vaikuttaa hyvin herkästi kykyymme keskittyä, omaksua uutta tietoa, tai ratkaista ongelmia.  Jos olemme vaikkapa peloissamme, vihainen, tai turhautunut,  emme voi saavuttaa optimaalista suoriutumistasoamme. Vireystilamme on liian korkea, ja ajatukset laukkaavat hallitsemattomasti. Keskittyminen pirstoutuu, kun tunteet kuohuvat. Tiedämme myös tutkimuksista, että negatiivinen tunnetila kapeuttaa ajattelua yksityiskohtiin, kun taas positiivinen tunne laajentaa ajattelua, ruokkii luovuutta ja helpottaa isojen kokonaisuuksien hahmottamista. Tunteen ei tarvitse kuitenkaan olla epämiellyttävä, jotta se vaikuttaisi ajatustyöhömme. Moni varmasti tunnistaa ilmiön, jossa vastarakastuneena mihinkään älylliseen keskittyminen tuntuu mahdottomalta, kun ajatukset omasta rakkaasta pyörivät mielessä ja mahassa pyörivät perhoset.

Jos haluamme suoriutua töissä paremmin, emme siis voi sivuuttaa tunteitamme. Toisin sanoen: tunnetaidot ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämän taitoja ei pelkästään siksi, että ne kehittävät vuorovaikutusta ja itsetuntemusta, vaan siksi että ovat myös modernin aivotyön edellytys. Tärkeimpiä tunnetaitoja aivotyön kannalta ovat kyky tunnistaa ja säädellä tunteita. Jokaiselta aivotyötä tekevältä pitäisi löytyä mentaalinen työkalupakki, joilla käsitellä työpäivän aikana viriäviä tunteita, työntämättä niitä pois.

Pohdittavaa:

Mitä teet, kun vihaiselta asiakkaalta on juuri tullut haukut ja oma olo on sen takia kurja? Miten käsittelet yhtäkkiä yllesi vyöryvää stressiä, kun kollega on sairastunut ja työpöytäsi valtaa uusi, hoitamattomien töiden kasa? Entä mitä teet, kun henkilökohtaisessa elämässä on haasteita ja huomaat tunnevyöryn haittaavan töihin keskittymistä?

Tärkeää on myös miettiä, miten tunteisiin suhtaudutaan työyhteisössäsi laajemmin. Sallitaanko työpaikallanne tunteita? Minkälaista tunnesanastoa työpaikalla käytetään: onko esimerkiksi stressistä hyväksyttä puhua, mutta peloista ei? Entä mitä teet, kun huomaat että kollegalla tai alaisella tunteet nousevat pintaan?

Tunnetaitojen kehittämisen tueksi:

Kirjoittaja, Mona Moisala, on aivotutkija ja psykologian tohtori. Hän on tutkinut muun muassa sitä, mitä aivoissa tapahtuu kun ihminen multitaskaa, tai kun aivot ovat ylikuormittuneessa tilassa.

Kirjoittaja

Mona Moisala, Aivotutkija ja psykologian tohtori

Tutustu asiantuntijaan