Täynnä elämää ilman elämää…
Julkaistu: 8.2.2018 klo 06:15
Sinua saattaa vaivata sellainen olo, että vaikka kaikki on ikään kuin kunnossa, niin mikään ei oikein tunnu olevan kunnossa. Teet asiat kuinka hyvin tahansa omasta mielestäsi, tuntuu, että paremmin olisi pitänyt tehdä. Töissä, kotona, harrastuksissa, joka paikassa kaikki on ”niinku sillee ihan jees”, mutta jokin kalvaa koko ajan.
Mikä se JOKIN on? Vastaan…se on sisäisen itsetunnon ja ulkoisen itsetunnon ristiriita. Sisäinen itsetuntosi on rakentunut sinuun niistä kokemuksista, mitä aikuiset ovat sinulle opettaneet, ohjanneet ja näyttäneet varhaislapsuudessasi ja nuoruudessasi sekä niistä kokemuksista, miten sinä itse ko. asiat olet aistinut, kokenut ja tuntenut. Yhtenä voimakkaana osoituksena sisäisen itsetunnon ”säröstä” näkyy riittämättömyyden tunne. Se vaivaa sisäisesti melkoista osaa suomalaisia. Lievä ”särö” kuuluu toki terveeseen elämään, mutta jos se aiheuttaa selkeätä jatkuvaa pahaa oloa henkisesti, niin siihen on syytä puuttua. Mitä sinä silloin teet, mikäli tästä kärsit? Sinähän pyrit helposti tuomaan oman toimintasi mahdollisimman täydellisenä muiden ihmisten nähtäväksi ja kuultavaksi, jotta sinut ja toimintasi hyväksyttäisiin. Valehtelet muille ja erityisesti itsellesi. Ponnistelet tullaksesi hyväksytyksi etkä ole tuolloin aito. Paha olosi kasvaa sisäisesti ja elämän laatusi kärsii.
Voiko tälle sisäisen ja ulkoisen itsetunnon väliselle ristiriidalle tehdä jotain? Voi, ja avainasemassa olet sinä.
Muut voivat toki tukea kehittymistäsi, mutta vain sinä voit tehdä elämästäsi aidosti laadukkaampaa.
Tee näin: Kelaa mielessäsi niitä kokemuksia, joissa riittämättömyyden tunne on voimakkainta.
Mieti, mille elämän osa-alueellesi ne asettuvat. Onko se tunne töissä vai kaikkialla.
Kirjaa ne keskeisimmät pahan oloa tuottavat tilanteet mahdollisimman konkreettisesti
Valitse 1-2 tärkeintä ja tarkkaile kuinka ne näkyvät erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuinka tunnet niissä tilanteissa.
Tartu niihin jämäkästi kuvaten tunnettasi tilanteittain läheisillesi ja pyydä heiltä palautetta, miten he ovat kokeneet tilanteet,
ovatko he havainneet riittämättömyyden tunteesi (todennäköisesti eivät).
Sitten babysteps! Alat harjoitella tuomaan muille tuntemuksesi niissä tilanteissa, joissa tunnet riittämättömyyttä, pysäyttämään tilanteen, analysoimaan tilasi ja toimimaan pikku hiljaa toisin
Tarkoittaa siis, että alat uskoa itseesi, ”minä olen oikeasti hyvä!”
Pienet askeleet sisäisen ja ulkoisen itsetuntosi tasapainottumiseen ja tervehdyttämiseen ovat alkaneet.
Jatka harjoitteluasi ja kiitä itseäsi ja muita pienestäkin edistymisestä, näin ankkuroit muutoksen itseesi pysyvästi.
”Ei tartte kuule voida huonosti, ellei varta vasten halua!”
Hannu_pekka Sinervä, FK, tietokirjailija
