Tällaista on työ viiden vuoden kuluttua
Julkaistu: 17.1.2018 klo 06:32
On inspiroivaa tietää, millaiseksi maailma muuttuu joskus tulevaisuudessa. Useimmilla oman tulevaisuuden tärkeimmät vuodet ovat kuitenkin tässä ja nyt. Oman tulevaisuuden suunnitteluun riittääkin jo näkemys siitä, mihin maailma menee vaikkapa viidessä vuodessa.
Tässä muutama näkemys siitä, miltä työ näyttää ennen vuotta 2025
Maailman talousfoorumi (World Economic Forum eli lyhesti WEF) raportoi työelämästä vuonna 2020:
“Luovuus tulee yhdeksi työntekijöiden tärkeimmistä taidoista. Vaikka uutta teknologiaa tulee vyöryn lailla ja roboteista tulee ihmistä nopeampia, toistaiseksi niistä ei ole haastamaan ihmistä luovuudessa.”
Sama raportti jatkaa:
“Neuvottelutaitojen ja joustavuuden merkitys lähtee laskuun, koska yhä suurempi osa päätöksistä tehdään analytiikkaan perustuen ja usein jopa koneiden itsenäisesti tekemillä päätöksillä.”
Suomessa on puhuttu esimerkiksi siitä, että pankkien lainapäätökset voivat varsin pian muuttua täysin koneiden tekemäksi. Pikavippifirmat ovat näin jo tehneetkin.
WEF raportista löytyy myös hieman yllättävää tietoa:
“Aktiivinen kuuntelu, joka tällä hetkellä on monen työntekijän ydinosaamista, tulee katoamaan kokonaan työntekijän tarvitsemien taitojen TOP 10 listalta. Sen sijaan emotionaalinen älykkyys, joka ei tällä hetkellä ole TOP 10 taito, tulee yhdeksi avaintaidoksi.”
Tässähän on selvä ristiriita, totesi Jyri Kansikas, kun tämän kuuli.
Niinhän siinä onkin. Kuuntelu kuten me olemme sen aiemmin ymmärtäneet, eli tiedon keräämisenä, tulee menettämään merkitystään, koska digitalisaation avulla meillä on parempaa tietoa yksilötasolle saakka.
Sen sijaan kuuntelu niin, että ymmärrämme ihmisten tunnetiloja, sitä mistä harmistukset, ilot ja innostukset syntyvät, vaatii herkkää korvaa ja tilannetajua.
Kun tunteeseen yhdistää luovuuden, ollaan alueella, jossa tietotekniikka ei vielä lyhyellä aikavälillä voi kilpailla tasaveroisesti ihmisen kanssa.
Suomessakin puhutaan tällä hetkellä paljon empatiasta ja sen tuomista mahdollisuuksista.
Itse näen, että jos yhdistämme kaiken edellä mainitun, niin siitä syntyy mielenkiintoinen mahdollisuus. Kun analytiikkaa yhdistetään oikealla tavalla asiakastietoon tai työntekijöistä saatavaan tietoon, saadaan luotua entistä parempia palveluita, ilman että palveluiden kohteilta tarvitsee kysellä niin paljon kuin nykyisin. Aktiivisen kuuntelun merkitys ei siis katoa siksi, että kuunteleminen ei olisi tärkeää, vaan siksi, koska analytiikka antaa vielä parempaa tietoa kuin kuuntelu.
Fast Company -lehti puolestaan on koonnut mm. seuraavia näkemyksiä työn tulevaisuudesta vuonna 2025:
“Viimeinen miljardi ihmiskunnasta, jolla ei vielä ole mahdollisuutta digitaalisiin palveluihin, pääsee niiden ääreen vuoteen 2025 mennessä. Tämä luo huikeat mahdollisuudet, koska periaatteessa kenellä tahansa, mistä tahansa, on aidosti mahdollisuus tavoittaa ihmisiä kaikkialta maailmasta”
Tähän saakka on voitu selittää, että aina on ihmisiä, jotka eivät käytä nettiä.
Vaikka meistä ei tulekaan vielä kymmenessä vuodessa robottien alaisia, Fast Companyn mukaan teknologian kehitys seuraavan kymmenenkin vuoden aikana muuttaa työtä merkittävästi:
Voittajiksi nousevat luovat ja empatiakykyiset työntekijät, joita tarvitaan myynnissä, henkilökohtaisina valmentajina, asiakaspalvelun asiantuntijatehtävissä ja kaikkea uutta luovissa tehtävissä kuten kirjoittajina, taiteilijoina, uusien tuotteiden, liiketoimintamallien ja palveluiden kehittäjinä. Sama koskee terveydenhuollon tehtäviä ja muita henkilökohtaisia palveluita sekä tieteitä. Ylipäätään kaikki sellainen työ, jota on vaikeaa automatisoida lyhyellä tähtäimellä, on edelleen kysyttyä vuonna 2025.
Työssä on siis oleellista kehittää erityisesti kyvykkyyksiä joilla lisätään ymmärrystä asiakkaista. Siihen puolestaan tarvitaan sekä uutta teknologiaa (tiedon kerääminen ja analysointi) että parempaa kykyä ymmärtää tunteita.
Pasi Sillanpää, viestinnän asiantuntija
