fbpx

Work goes happy

Blogit

Taivaallinen työelämä

Työelämän jumalaisen näytelmän kolmannessa paneelissa hahmoteltiin Taivaallista työelämää. Taivaallisen työelämän rakentaminen lähtee epätäydellisyyden hyväksymisestä. Psykologinen turvallisuus luo edellytykset heittäytyä yhdessä kehittämiseen ja uudistumisen kautta kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

Taivaallinen työelämä rakentaa uudistumisen epätäydellisyyden varaan

Riittävän hyvä riittää – tämä ajatus oli ’Taivaallista työelämää’ käsitelleen Työelämän jumalaisen näytelmän kolmannen paneelikeskustelun kirkas lähtökohta. Meidän tulisi opetella arvostamaan riittävän hyvää ja rakentaa arvioinnin mittatikut tästä lähtökohdasta käsin. Ihminen ei ole kone, joka toimii jatkuvasti ”sata lasissa”. Keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden hyväksyminen avaa tietä ihmisyyttä ja inhimillisyyttä kunnioittavalle, taivaalliselle, työelämälle.

Uusien avausten tekeminen edellyttää kykyä riskinottoon ja epäonnistumisen mahdollisuuden hyväksymistä. Jos yritys ei uskalla ottaa riskiä uudistaakseen toimintaansa, seurauksena on jämähtäminen ja pidemmällä aikavälillä kuihtuminen. Jos jatkuvaan kehittymiseen ei panosteta, yritys jää markkinoilla jälkeen ja liiketoiminta kuihtuu. Millään yrityksellä ei ole kehittämisen yhteydessä varmaa tietoa ”voittavasta hevosesta”. Toisilla on kuitenkin enemmän uskallusta ja riskinottokykyä. Nykyhetkeä korostava tehokkuusnäytelmä ei vie yhtäkään yritystä menestyksekkääseen tulevaisuuteen.

Yhdessä rakennetut säännöt ja rajat tuovat turvaa ja selkeyttä

Taivaallinen työelämä ei vierasta hierarkiaa. Sitovuus ja alisteisuus tukahduttavat, mutta raamit ja selkeys ovat puolestaan auttavat rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Päämäärätön poukkoilu milloin mihinkin suuntaan on kaoottista ja ahdistavaa. Tekemisen raamit ja rajat sen sijaan luovat vakautta ja psykologista turvallisuutta. Siksi taivaallinenkin työelämä tarvitsee yhteisiä tavoitteita, pelisääntöjä ja toimintatapoja – johtamisen management- ulottuvuudet ovat edelleen merkityksellisiä ja ajankohtaisia leadershipin rinnalla.

Sääntöjen ja suunnan rakentamista tulisi kuitenkin tehdä luovasti ja avoimesti yhdessä. Yhdessä tekeminen valjastaa koko organisaation viisauden yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Yhteinen kehittäminen lähtee liikkeelle tietoisesta itsensä altistamisesta. Meidän pitää yhä rohkeammin heittäytyä erilaisiin tilanteisiin kokonaisvaltaisesti omina itsenämme, mutta samaan aikaan myös yhteiset pelisäännöt vakavasti ottaen ja huomioiden.

Leikkisyys yhteiskehittämisen vauhdittajana

Tehokkuuden ihannointi ja häpeän pelko ovat kuitenkin edelleen meissä syvällä sisäänrakennettuna. Yhdessä tekeminen ja ajatteleminen ei onnistu kiireen ja ahdistuksen keskellä. Tehokkuusnäytelmään liittyvän mailan puristamisen sijasta meidän pitäisi osata tuoda enemmän leikkisyyttä työelämään. Leikkisyys tarkoittaa sitä, että asioita ei tarvitse koko ajan miettiä niin vakavasti ja ryppyotsaisesti. Villienkin ideoiden esittäminen on sallittua – kaikkia ideoita pitäisi lähtökohtaisesti ajatella hyvinä. Hyväksyvä suhtautuminen luo pohjaa sille, että ajatuksia kehitetään yhdessä eteenpäin ”kyllä ja vielä vähän lisää” -mentaliteetilla.

Leikkisyyden lisääminen ei tietenkään tarkoita pelleilyä. Tekemisen pitää olla tavoitteellista ja yhteistä ymmärrystä rakentavaa. Hyvästä leikistä löytyy kuitenkin paljon viisautta työelämän yhteiseen kehittämiseen. Kuinka usein kuulemmekaan yhdessä leikkivien lasten suusta kommentteja, kuten ”sit tää tulis täältä ja tekis näin, eiks niin?”

Leikin säännöt ja suunta muovautuvat avoimen ja hyväksyvän vuorovaikutuksen kautta. Oman ajatuksen jyrääminen pilaa helposti hyvän leikin. Sujuva leikki edellyttää toisten kunnioittamista ja leikin sääntöjen vakavasti ottamista. Miksi samat lainalaisuudet eivät pätisi myös työelämässä? Yksilön rohkeuden ja uskalluksen lisäämisen tulisikin olla yhä vahvemmin työelämän laadun komponentti.

Taivaallinen työelämä ei edellytä tähtitieteellisiä tavoitteita

Terveen työyhteisön rakentaminen lähtee liikkeelle siitä, että ongelmiin ei haeta syntipukkeja yksittäisistä ihmisistä, vaan niitä pyritään ratkaisemaan yhdessä. Tämä ratkaisulähtöinen lähestymistapa tuo monesti esiin sen, miten pulmat useimmiten syntyvätkin olosuhteista eivätkä suoraviivaisesti yksittäisten ihmisten aiheuttamina.

Mielekkyys, merkityksellisyys, terveys ja tehokkuus olisivat hyviä rakennuspalikoita taivaalliselle työelämälle, koska onnistuminen syntyy intohimon ja hyvän energian varassa. Katseen kääntäminen virheiden ruotimisesta onnistumisten analysointiin olisi omiaan ruokkimaan positiivista kehää vielä voimakkaammin.

Meidän pitäisi avoimesti pohtia yhdessä sitä, millaista eetosta haluamme rakentaa tulevaisuuden työelämästä ja siihen liittyvistä unelmista. Taivaallinen työelämä ei edellytä elämää suurempia kehitysloikkia, vaan pikemminkin inhimilliseen elämään liittyvien realiteettien hyväksymistä.

Tämä blogisarja perustuu Work Goes Happyn Työelämän jumalainen näytelmä -paneelitrilogiaan Helsingin Tennispalatsissa 7.10. 2022. Olen koostanut tähän tekstiin Taivaallista työelämää pohtineiden Laura Sokan, Brando Louhivaaran, Mona Moisalan ja Jaakko Sahimaan keskustelua ja jatkanut ajatuksia omalla pohdinnallani. Helvetillistä ja Maanpäällistä työelämää käsittelin jo aikaisemmin ja tämä on kolmiosaisen blogisarjan viimeinen kirjoitus.

Taivaallinen työelämä

Oman egon korostaminen saattaa tuottaa narsistiselle persoonallisuudelle tyydytystä, mutta samaan aikaan valtava määrä organisaatiossa piilevää potentiaalia jää käyttämättä. Itseään korostavan johtajan ’alaiset’ saattavat kyllä kuuliaisesti suorittaa työtehtäviään, mutta uudistamisen voimaa heistä ei löydy. Kyllä taivaallinenkin työelämä arvostaa tuloksentekokykyä – mikään organisaatio kun ei pysy pystyssä ilman sitä.

Selkeät raamit

Palveleva johtaminen on erinomainen lähtökohta taivaallista työelämää rakentavalle johtajuusajattelulle. Johtajan on uskallettava ja kyettävä laittamaan oma egonsa syrjään ja asetuttava työyhteisönsä palvelukseen. Palvelevan johtajan organisaatio tukee yksittäisten ihmisten rohkeutta ja uskallusta. Vahva yhdessä tekemisen meininki innostaa ja sitouttaa – työelämä tuntuu merkitykselliseltä ja palkitsevalta.

Tätä kautta on mahdollista löytää ratkaisuja edeltävissä keskusteluissa esillä olleeseen tehokkuusnäytelmään, kun meille avautuu mahdollisuuksia olla osallisena työelämässä aitoina omia itsenämme.

Tomi Hussi

Toimitusjohtaja, ThinkFellows Oy