Suomalaisten liikkuminen muuttuu – mitä se tarkoittaa työpaikoilla?
Julkaistu: 2.11.2023 klo 07:47
Ihmisten fyysisen aktiivisuus on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Muun muassa infrastruktuurin ratkaisut, teknologian kehitys ja markkinavoimien kyky hyödyntää ihmisen luontaista mukavuushakuisuutta ovat johtaneet biologiamme kannalta kestämättömään tilanteeseen. Halusimme tai emme, kehomme tarvitsee optimaalisesti toimiakseen säännöllistä kuormitusta. Tämän kuormituksen puuttuminen tai epätasainen jakautuminen johtaa monenlaisiin terveydellisiin ongelmiin.
Vaikka ohjattu liikunnan harrastaminen on tilastollisesti lisääntynyt, myös suomalaisten arkiliikkuminen on vähentynyt rajusti. Lisäksi työn keskimääräinen fyysinen kuormittavuus on vähentynyt. Työkyvyn kannalta ongelmat ilmenevät eri aloilla eri tavoin. Fyysisesti kevyissä työtehtävissä kamppaillaan passiivisuuden aiheuttamien tuki- ja liikuntaelin vaivojen sekä aineenvaihdunnan hidastumisesta johtuvien haasteiden kanssa, unohtamatta etätyön vaikutuksia sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Fyysisesti raskaissa töissä puolestaan ongelmaksi muodostuvat erityisesti yksipuolinen kuormittuminen ja riittämätön palautuminen.
Mikä on työyhteisöjen rooli näin suuren ongelman selättämisessä? Suurin osa aikuisväestöstä käy töissä, joten työyhteisöjen ratkaisut koskettavat merkittävää osaa suomalaisista. Yksilön valinnanvapautta, etätyötyömahdollisuuksia ja välitöntä viihtymistä korostavana aikakautena unohdamme usein, että systeemisten muutosten aikaansaanti vaatii kulttuurin muokkaamista ja sitoutumista. Työolosuhteisiin ja -järjestelyihin liittyvät asiat ratkaisevat monia ongelmia, mutteivat kaikkia. Myöskään tasapuolisuuden nimissä tehdyt ”samaa kaikille” -ratkaisut, kuten virike-edun tarjoaminen koko henkilöstölle yksinään pure rakenteelliseen ongelmaan.
”Pyrimme varmistamaan, että kaikilla on ainakin tieto ja mahdollisuus osallistua yhteiseen tekemiseen. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus ehdottaa ideoita hyvinvointitoimikunnalle.” -Työnantaja
Liikkumiseen kannustavan kulttuurin rakentaminen työpaikalle on keskeisessä asemassa muutoksen veturina. Parhaimmillaan muutos lähtee sekä yksilöistä että strategiasta. Liikkuminen työhyvinvointia edistävänä tekijänä on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se tuottaa tarkoituksenmukaisesti toteutettuna välittömän fyysisesti positiivisen palautteen. Valitettavasti liikkumisen edistämisen, kuten kaiken muutoksen, esteenä on useimmiten asennoituminen. ”Miksi valita ponnisteluja vaativa tie, kun voi päästä helpommallakin?” Tästä syystä on harkittava tarkkaan, millaisin riittävän pienin askelin liikkumista sisällytetään nykyisiin käytänteisiin.
”Yksin ei olisi tullut kyllä lähdettyä kokeilemaan. Työnantajan tarjoaman lajikokeilun kautta löysin itselleni uuden harrastuksen.” -Työntekijä
Muutosjohtaminen on myös kasvattamista, ja liikkumisen edistämisen osalta se tarkoittaa esimerkiksi liikkumiseen sotketun urheilun stigman hälventämistä sekä koululiikunnan tuottamien traumojen selättämistä uusin kokemuksin. Se on ohjaamista suorituskeskeistä asennoitumisesta ilolla liikkumiseen ja oivalluksien mahdollistamista kannustamalla uusiin tilaisuuksiin. Liikkumisen lisääminen hyödyttää kaikkia osapuolia, mutta kaikkien osapuolien on myös sisäistettävä asia.
” On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa hyvinvointikokonaisuutta. Täällä liikkumisen tärkeys osana hyvinvointia todella tunnistetaan. -Palveluntuottaja
Buusti360 on valtakunnallinen liikunta- ja hyvinvointiohjelma, jota toteuttaa liikunnan aluejärjestöt. Olemme liikunnan asiantuntijoita, joilta saat palvelut jokaiseen Suomen kuntaan työyhteisön koosta riippumatta. Tarjoamme tukea, työkaluja sekä valmiita palveluja avaimet käteen -periaatteella henkilöstön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen ja ylläpitoon.
