Sijoitus työnhyvinvointiin tulee moninkertaisena takaisin
Julkaistu: 19.4.2016 klo 17:46
Ennen työntekijä tavattiin nähdä suurena menoeränä, jonka jokainen työminuutti tuli käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Yhä useammin, ja meidän kaikkien onneksemme, työntekijä nähdään arvokkaana osana organisaation henkistä pääomaa, ja sijoituksena jota tulee kehittää ja hoitaa. Aineellisiin resursseihin verrattuna ihminen on ylivertainen sijoitus siinä mielessä, että kun konetta täytyy huoltaa ja rakennusta ylläpitää, nykyajan työntekijä kehittää itse itseään. Usein hän tietääkin itse parhaiten minkälaisia resursseja tarvitsee, millaista uutta osaamista hänen kannattaisi hankkia ja miten työtä kannattaisi kehittää jotta se sujuisi mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Tutkitusti työntekijän omien vahvuuksien hyödyntäminen työssä lisää sekä tyytyväisyyttä työhön, että työn tuottavuutta.
Työhyvinvointi syntyy pitkäjänteisessä vuorovaikutuksessa. Jos työntekijä nähdään vain hänen kykyjensä ja osaamisen yhdistelmänä jää iso osa potentiaalista käyttämättä. Kompetenssin rinnalla vähintään yhtä tärkeitä ovat luovuus, aloitteellisuus ja vastuullisuus: kyky ideoida uutta ja pistää muutokset toimeen, halu kantaa vastuuta ja tehdä enemmän kuin vain oma osuutensa. Yrityksen työilmapiiri puolestaan vaikuttaa suoraan siihen miten yrityksen henkinen pääoma saadaan hyödynnettyä. Pelkkä henkinen pääoma sinänsä ei ennusta organisaation menestystä, vaan vasta avoin ja kannustava ilmapiiri valjastaa henkisen pääoman käyttöön.
Näin epätyypillisten työsuhteiden yleistyessä on myös huomattava, että lyhytkin hyvin tehty työrupeama voi edistää työntekijän uraa ja lyhytaikainenkin työntekijä voi tuoda merkittävää lisäarvoa yritykselle. Vastaavasti lyhytnäköinen työsuhteen tulevaan päättymiseen keskittyvä ajattelu pysäyttää sekä yrityksen että työntekijän kehityksen. Määräaikaiseen ja keikkatyöntekijäänkin sijoittaminen voi kannattaa kun ajatellaan asiaa laajemmin. Se voi näkyä työntekijän jättämänä jälkenä tämän vielä lähdettyäkin, yrityksen hyvänä maineena ja yleisenä työvoiman osaamisen ja hyvinvoinnin kohenemisena.
Kaiken työn tekee aina joku, joko suoraan tai epäsuorasti. Hyvinvoiva työntekijä tekee enemmän kuin velvollisuutensa, hän tekee työnsä kunnialla koska nauttii siitä. Tutkimus onkin osoittanut, että jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro tulee keskimäärin kuusinkertaisena takaisin!
Satu Pakarinen, PhD, Työterveyslaitos TTL
