Sekä loma että oppiminen työn lomassa ovat palkitsemista
Julkaistu: 24.1.2020 klo 06:15
Ylimmän johdon usko koulutuksen vaikuttavuuteen on nähdäkseni horjunut viime vuosina. Erilaisia teknologiainvestointeja saadaan johtoryhmässä aika helposti läpi. Kun teknologia kehittyy, niin organisaation ”teknologiavelka” on tunnistettavissa ja siihen on helppo budjetoida lisärahaa. Henkilöstön uudistumiseen tällaista ei ole ollut näköpiirissä. Pitäisi konkretisoida tilanne muun muassa ryhtymällä puhumaan henkilöstön ”uudistumisvelasta”.
Heti ei tarvitse istuutua koulunpenkille. Modernien oppimisteknologioiden avulla toteutetut blended learning -kokonaisuudet, mikro-oppimisratkaisut, sotatarinoiden jakamiset kollegoiden kesken ja ihan ihmisten kohtaamiset messuillakin voivat kukin omalla tavallaan erikseen ja kokonaisyhdistelmänä antaa sopivan kokoisina ja sopivan vaihtelevan muotoisina annoksina olla todella palkitsevia. Ne edistävät ajan hermolla pysymistä ja estävät työelämässä tiukasti olevan ihmisen jämähtämistä. Parhaimmillaan ne siis elvyttävät ja virkoonnuttavat kuin loma konsanaan.
Henkilöstön kouluttaminen on tärkeää nähdä osana kokonaispalkitsemista. Parhaimmillaan sekä työntekijän että työnantajan on ymmärrettävä, että kun oppiminen järjestetään fiksusti työn lomassa, niin se on investointi, joka heti hyödyttää kumpaakin.
Bizmind-työkalun avulla myyjän vaikuttamisrepertuaari laajenee: Hän saa aivan uusia työkaluja ymmärtää asiakkaita ja vaikuttaa heihin tuloksekkaasti – ilman että hän on päivääkään poissa töistä. Saamansa palautteen ja itsetutkiskelun myötä hän ymmärtää itseään ja muita yhä paremmin. Hänen pelisilmänsä paranee ja hän tekee työtään viikko viikolta yhä kyvykkäämmin. Kun tämä prosessi kytketään esimerkiksi kätevästi verkkokoulutuksesta sopivassa tahdissa saatavaan tietojen päivitykseen, niin osallistujan kyvyt kehittyvät niin tehokkaasti, ettei kouluttautumisen kannattavuudesta jää mitään epäselvyyttä.
Sekä työntekijöiden että työnantajienkin on monesti vaikeaa löytää oikeutus niille ajallisille investoinneille, jotka perinteiset kurssimuotoiset oppimismenetelmät vaativat . Tämä näkyy selvästi mm. Koulutushaaste-projektin juuri tuoreeltaan vuodenvaihteessa tekemässä tutkimuksessakin.
Siinä todettiin että ”Henkilöstökoulutus kutistuu Suomessa vaikka sen pitäisi kasvaa” ja esitettiin kaksi kysymystä. Ensimmäisessä ”Mikä estää sinua kehittämästä omaa ammatillista osaamistasi? Valitse tärkein.” tuloksena oli se, että viidestä vaihtoehdosta toteamuksen ”Minulla ei ole aikaa irrottautua töistä kurssille valitsi 32,2 % ja ”Työnantajani ei panosta riittävästi henkilöstön koulutukseen” valitsi 24,3 %.
Toisessa kysymyksessä ”Henkilöstökoulutuksen määrä Suomessa vähenee vuosi vuodelta. Mikä on sinun mielestäsi syy siihen, ettei henkilöstön koulutusta tehdä nykyistä enemmän? Valitse tärkein.” ylivoimaiseksi ykkössyyksi nousi ”Työnantajat eivät investoi riittävästi aikaa ja rahaa henkilöstön jatkuvaan koulutukseen.” (54,2 %) Kakkoseksi nostettiin ”Työntekijät ovat työssään liian kiireisiä lähteäkseen koulutukseen.” (26,6 %)
Kirjoittaja on vaikuttamiseen erikoistunut psykologi Manne Pyykkö, joka on yli neljännesvuosisadan toiminut mm. B2B-myynnin, valmentamisen ja kouluttamisen parissa. Hän on kirjoittanut kaksi kirjan ja luonut Bizmind-sovelluksen, jota hyödynnetään työssä oppimisen tehostamiseksi mm. hänen vetämällään Management Institute Finlandin (mif.fi) kurssilla Psychology of selling.
Kuulet lisää Mannen pitkään kokemukseen perustuvia näkemyksiä ma 20.1.2020 julkaistussa podcastissa: bit.ly/SOPRA200120
