Reaktiosta transformaatioon – millaiseen maailmaan tulemme kriisistä
Julkaistu: 6.4.2020 klo 06:00
’Pakko on raskaskätinen muusa!’
Pekka Mattilan mainio kielikuva maalaa osuvasti muutoksen, jonka olemme kohdanneet korona-kriisin myötä. Elämisen liikeradassa on tapahtunut järistys, jonka jälkeen uutta kulkua nyt etsitään ja vakiinnutetaan.
Pandemian voi nimetä jokaisen organisaation todelliseksi Chief Digital Transformation Officeriksi, jolla on hallussaan taikurin työkalupakki. Se kykeni muuttamaan ’yön yli’ niin työtapamme kuin palvelumme digitaalisiksi. Se hyppäytti meidät sellaiselle kiihdytetylle oppimiskäyrälle, jossa transformaation rytmi mitataan sekunneissa ja minuuteissa. Se on energisoinut yritykset ja viranomaiset vaikeisiin ja nopeisiin sopeutustoimiin. Lisäksi se on määrittänyt toimintamme uudelleen lyhyellä aikavälillä ja muuttanut suurella todennäköisyydellä pitkän aikavälin toiveemme ja tavoitteemme.
Kun ensishokki on nyt ohi ja useimmilla meistä ’uusi normaali’ alkaa arkipäiväistyä, on hyvä hetki katsoa tulevaisuuteen. Vaikka tarkan ennustamisen mahdottomuus on selvää foliohatuillekin, harmaasta sumusta on kuitenkin keksittävä muotoja. Me tulemme tästä kriisistä ulos, ja useimmilla meistä elämä jatkuu. Nyt, nopeiden ja vaikeiden päätösten jälkeen, on aika miettiä organisaationsa elinkykyä myös kriisin jälkeen.
Pandemian jälkeisen elämään valmistautumisessa kehittäminen ja oppiminen ovat pääosassa. Vaikka oppiminen on tapahtunut nopeutetusti, ei oppimisen tuen tarve ole vähentynyt. Heikko johtaminen, huono vuorovaikutus ja olemattomat fasilitointikyvyt eivät parannu digimaailmassa. Päinvastoin, uuden uljaan etämaailman kova valo tuo jopa aiempaa voimakkaammin esille taitovajaukset. Kommunikaatio on muuttunut digitaalisessa maailmassa paradoksaalisesti yhä suuremmaksi aikasyöpöksi. Etäkokous on hyvistä työkaluista huolimatta edelleen huomattavan tehoton tapa tehdä työtä. Itseohjautuvuus on yhä suurempana vaatimuksena nyt lähes jokaisessa ammatissa. Ihmisten vanhentunut tekninen osaaminen sekä työkaluissa ja työmetodeissa luo suhteessa enemmän hukkaa etämaailmassa kuin vanhassa todellisuudessa.
Tulemme muutamassa viikossa vaiheeseen, jossa työn määrä organisaatiossa tulee väliaikaisesti vähentymään. Tämä tapahtuu, kun talouden äkkijarrutuksen aaltovaikutus vaimenee ja toiminta vähitellen jähmettyy. Optimistina uskon, että vaikutus on väliaikainen. Suomella on kansantaloutena myös edelleen kaikki edellytykset ja ominaisuudet tulla kriisistä ulos suhteellisesti vahvempana. Taloutemme pieni koko, ihmisten korkea koulutustaso ja sisukas yhteen hiilen puhaltava talkoohenki ovat teoriassa pandemian aikana ja sen jälkeen ylivoimaisia kilpailuetutekijöitä. Keskeinen kysymys kuitenkin on, miten me käytämme tätä lahjana tulevaa ylimääräistä aikaa. En usko täydelliseen vapaaehtoisuuteen syvällisen oppimisen ja uudistumisen osalta. Sen on paha kilpailla Netflixin ja kissavideoiden kanssa. Siksi organisaatioiden päättäjät ovat edelleen avainasemassa uudistumisen ohjaamisessa.
Uskon, että pandemian jälkeinen työelämä ei palaa ennalleen. Kriisi katalysoi innovaatioita. Pakon sanelemana otetut uudet työ- ja palvelutavat tulemaan olemaan uusi normi myös pandemian päätyttyä. Ne organisaatiot ja taloudet, jotka lähtevät tässä tilanteessa rakentamaan kestävää ja laadukasta uutta tapaa toimia ja oppia, korjaavat mannaisen satonsa viimeistään kriisin hellittäessä.
Kilpailuedun osaset rakentuvat edelleen henkilöstön osaamisen ja oppimiskyvyn ympärille. Sen mahdollistamisesta ja tukemisesta on nyt tullut organisaatioiden uusvanha ydinprosessi
Korona-kuopasta tullaan aikanaan kapuamaan ja kasvamaan nopeasti. Parhaat organisaatiot rakentavat juuri nyt henkilöstönsä kanssa linkoa, joka sinkoaa heidät kilpailun edelle.
Kirjoittaja Tauno Taajamaa toimii johtajana Management Institute Finlandissa, joka on osa Pohjoismaiden johtavaa yksityistä koulutusorganisaatiota, Soprano Groupia.
Tässä muutama linkki erittäin ajankohtaisiin koulutuksiin Sopranon laajasta koulutustarjonnasta:
Viestintäkoulutuksia etäjohtamiseen ja etätyöskentelyyn
Resilienssi, uuden työn elinehto
Kun johtaminen siirtyy verkkoon – etäjohtamisen parhaat käytännöt
