Työstressi on yksi suurimpia ahdistuksen aiheuttajia. En usko, että ihmiset väsyvät työpaikoilla pelkän huonon

johtamisen tai liian suuren työkuorman takia. Uskon, että elimistömme ovat lähtökohtaisesti sen verran huonossa

tilassa, että huippusuorituskykyä ei saada revittyä suurimmasta osasta irti edes väkisin.

Työterveyslaitoksen johtajan, Guy Ahosen mukaan huonosti järjestetystä työhyvinvoinnista kertyy Suomessa

vuodessa 30 miljardin euron lasku. Siitä noin 24 miljardia euroa koostuu ennenaikaisista eläkkeelle jäämisistä

ja niitä seuraavista työpanosten menetyksistä. Sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin kuluu yli viisi miljardia

euroa. Laskua kasvattaa se, että huonosti työssään viihtyvä tekee hommia puolivaloilla eikä jaksa kehittää työtään.

Huonosta ruokavaliosta ja liian vähäisestä tai huonolaatuisesta unesta johtuva väsymys altistaa virheille,

työtapaturmille ja jatkuvalle sairastelulle. Motivaatiopula saa työntekijät lorvimaan työpaikoilla.

Jopa viidennes suomalaisten sairauspäivistä johtuu työpaikan huonosta ilmapiiristä. Ilmapiiriongelmien syynä on

usein huono johtaminen. Onko mahdollista, että osasyy huonoon johtamiseen ja jaksamattomuuteen työpaikoilla

piilee korkeassa stressitasossa ja sen myötä hajonneessa fysiologiassa?

Kova stressi vähentää testosteronia, naishormoneja ja tarkkaavaisuutta ylläpitäviä hermovälittäjäaineita.

Työpaikan kovatehoinen alfauros muuttuu lampaaksi, jota pomon pahat sanat itkettävät. Stressi vie naisilta kyvyn

käyttää tunneälyä, jonka avulla naiset ovat usein työpaikan hyviä viestijöitä. Keskittymiskyky ja luovuus kärsivät,

kun ravinneköyhä ruoka ja unettomat yöt eivät anna keholle sen tarvitsemia rakennusaineita. Motivaatiota luovaa

dopamiinia ja rentoa oloa synnyttävää serotoniia ei muodostu riittävästi. Aamuisen vehnäpullan korvaaminen

proteiinipitoisella munakkaalla potkaisisi koneen käyntiin oikealla tavalla.

Paras tapa unen parantamiseen on himmentää valoja ja sammuttaa elektroniset laitteet 1-2h ennen nukkumaanmenoa.

Sähköpostit eivät kuulu sänkyyn.

Tuottavan työn tekeminen ja työuupumusten ehkäisy lähtee hermoston, hormonitoiminnan ja aineenvaihdunnan

ymmärtämisestä. Niiden lisäksi on tietysti huomioitava mielen hyvinvointi, emotionaalisten seikkojen tärkeys ja

sosiaaliset suhteet työpaikalla.

Työpaikan on tarkoitus edistää terveyttä. Siinä tapauksessa sen kuuluisi myös tarjota työntekijöilleen mahdollisuus

terveyden parantamiseen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin osa-alueilla. Työn korkeimpaan mahdolliseen

suorituskykyyn ilman terveyden romuttamista päästään ainoastaan huomioimalla myös fysiologia ja sen tarpeet:

ravinto, lepo ja liikunta.

---