Rakennetaan mielen hyvinvointia
Julkaistu: 10.2.2022 klo 07:30
”Tunteet antavat voimaa, römpiöt vievät sitä”.
Rakennuksilla on perusta, seinät ja katto. Ihmisellä on fyysinen keho, yhteiskunnallinen elämä ja psyykkiset kokemukset. Nykyään osataan pitää kroppa kunnossa ja Suomessa eletään hyvässä tasa-arvoisessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa. Mutta psyykkisen kunnon hoitaminen on vasta alkutekijöissä. Työelämän juhlapuheissa puhutaan kyllä ihmissuhteiden ja itsetuntemuksen tärkeydestä, mutta käytännössä ihmisillä on paljon mielen terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Tähän on saatava muutos. Nykyään ymmärretään, että työssä jaksaminen ja hyvät vuorovaikutustaidot vaikuttavat suoraan myös turvalliseen työntekoon.
Miten hoitaa omaa mielen hyvinvointiaan stressaavina ja haastavina aikoina?
Stressinhoidossa on hyvä muistaa se, että vaikka tilanne on vakava, niin mieli tuppaa tekemään asioista vielä vakavampia ja uhkaavampia kuin mitä ne yleensä ovat. Henkilön on osattava erottaa ne asiat, johon voi vaikuttaa ja johon juuri nyt ei voi vaikuttaa. Kriittisinä aikoina tai stressaavan työpäivän aikana on hyvä aloittaa omasta mielentilasta ja tavasta tarkastella asioita.
Onko mitään mahdollisuutta tarkastella asiaa uudesta näkökulmasta? Voiko itse suhtautua asiaan vaikkapa vain parikymmentä prosenttia rakentavammin tai toiveikkaammin? Mitkä olisivat ensimmäiset rakentavat sanat tai toiminnat? Jos kyse ei ole vakavasta akuutista sairastumisesta tai tulipalokiireestä, voi fiksu ihminen yleensä löytää tapahtumaan uuden, rakentavan näkökulman.
Joskus on myös sallittava itselleen pieni tauko kiireellisen työpäivän keskellä. Fyysinen kova treeni vaatii myös aikaa palautumiselle. Se on aika, jolloin keho omaksuu treenattavat asiat ja rakentuu uudelleen. Sama on psyykeen kanssa. Olisi hyvä, jos kaikki oppisivat ottamaan pieniä minitaukoja työpäivän aikana, varsinkin silloin kun kokee, että ajatukset ja tunteet ”pakkautuvat päähän” ja työtehtävien ja vaatimusten määrä ylittää sietokynnyksen.
Jo kolmenkymmenen sekunnin pieni hellittäminen auttaa. Ottaa kävelyn, ajattelee hetkeksi muita asioita, rentouttaa mielensä. Stressissä on aina ulkoinen painetekijä ja sisäinen ”kelaava ajattelu”, jossa jokin asia jää tahtomatta pyörimään päähän. Tämä kelaus pitää saada hetkeksi taukoamaan, muuten oma koneisto käy ylikierroksilla ja aiheuttaa ajan myötä psykosomaattisia sairauksia.
Tunteita toki tulee aina kun on vaativia työtehtäviä vaativissa oloissa tai kun ihmiset tekevät töitä yhdessä. Mutta on osattava erottaa tunteet ja ”römpiöt” toisistaan.
Tunne, myös niin sanottu negatiivinen tunne kuten kiukku, ärsytys, pettymys tai pelko, oikeastaan antaa energiaa. Eli parhaimmillaan tunne ilmaisee, että jokin asia on mennyt suunnitelmien mukaan (ns. hyvä tunne), tai että asiat ovat menneet tai menossa pieleen (ns. huono tunne). Tunteet siis herättävät meitä huomaamaan miten suhtaudumme asioihin. Hyvä ärsytys laittaa ihmisen liikkeelle ja hän haluaa hoitaa asiat kuntoon. Pettymys ilmoittaa, että jotain on mennyt tai menossa pieleen ja asialle on tehtävä jotain.
Römpiöt taas ovat tunteita, jotka vain jäävät mieleen kelautumaan, eikä ihminen tee mitään edistääkseen kyseistä tilannetta. Esimerkiksi märehditään epäonnistumista, tai ärtymys juuttuu kiukutteluksi, joka pysäyttää järkevän ja rakentavan korjaavan toiminnan. Tunteet antavat energiaa, römpiöt vievät sitä, joten niitä on hyvä oppia vähentämään.
Kenelläkään ei ole täydellistä mielen hyvinvointia – kaikilla meillä on omat sisäisetkin viruksemme – mutta paljon voi tehdä oman psyykkisen kuntonsa kohentamiseksi. Myös ihmissuhdetaitoja kuten kuuntelemista, erilaisuuden hyväksyntää ja ristiriitojen ratkaisua voi harjoitella niin kotona kuin työyhteisössä.
Olen kehittänyt yhdessä Työsuojelurahaston ja työkyky-asiantuntijoiden kanssa ”Hyvä Fiilis” äppin, jonka avulla voi opiskella ja harjoitella hyviä mielen hyvinvointi- ja yhteistyötaitoja. Maaliskuussa ilmestyy kirjani ”Mielen hyvinvoinnin kehittäminen” (Basam Books 2022), jossa seikkaperäisesti perustellaan, miksi työyhteisön psykologiseen hyvinvointiin on tänä päivänä satsattava.
Psykologi, Dunderfelt Digital Oy
Mielen hyvinvoinnin asiantuntija ja ”Hyvä Fiilis” äppin kehittäjä
