Positiivisella psykologialla kohti myötäintoa
Julkaistu: 18.3.2021 klo 06:30
Tunnemme myötätuntoa, kun myötäelämme toisten ihmisten kärsimyksessä tai epäonnessa. Löydämme usein lohduttavat sanat tai osoitamme myötätuntoa jollain toisella tavalla, kun läheinen tarvitsee tukea. Suomalaistutkijoiden CoPassion-tutkimushanke määrittelee myötätunnon tietoisuudeksi, tunteeksi ja toiminnaksi. Se on kykyä havaita toisen tilanne, tunneyhteyttä toisen tunteeseen sekä toimintaa toisen hyvän edistämiseksi.
CoPassion-hankkeesta on noussut myös kästie myötäinto. Se on myötätunnon hyvin läheinen sukulainen. Siinä, missä myötätunto on myötäelämistä haastavina hetkinä, on myötäinto mukana elämistä toisen ihmisen ilossa, innostuksessa ja onnistumisissa sekä saavutuksissa. Myötätunto ja myötäinto ovat vahvoja tunteita työelämässä. Kun kohtaamme kollegamme arvostaen ja aidosti heidän tunteissaan ja kokemuksissaan myöteläen, voimme rakentaa vahvaa keskinäistä luottamusta ja toimivaa työympäristöä. Myötäinto on enemmän kuin “yhteen hiileen puhaltamista”. Se vahvistaa psykologista turvallisuutta, joka luo toimivaa, innovatiivista ja tehokasta työyhteisöä.
“Ei se ole itseltä pois, jos iloitsee toisten saavutuksista!” sanoi eräs entinen esimieheni kerran. Asia, joka on varsin totta, on toisinaan niin vaikea toteuttaa. Miksi tunnemme toisten onnistumisista ja saavutuksista kateutta tai ärtymystä? Miksi on välillä vaikea antaa positiivista palautetta kollegalle tai kokea iloa toisen onnistumisesta? Miten käy, jos emme kykene iloitsemaan lähimpien työkavereiden menestyksestä? Mitä käy, jos itse menestyn?
Emme ole työelämässä tottuneet kehumaan toisia tai antamaan positiivista palautetta kovin helposti. Toki poikkeuksiakin on! Saatamme tuntea itsemme vaivaantuneiksi tai emme löydä “oikeita sanoja”. Kaikki tuntuu tyhmältä, lattealta, tai vastaavasti liian ylistävältä. Toisen saavuttaessa jotain merkittävää, kuten uuden työn, ylennyksen tai loppuun saatettua projektin onnistuneesti, myös kateus, pettymys ja muut epämiellyttävät tunteet ovat meille tuttuja. Kateus pistelee rintakehässä ja saa mielen matalaksi: minäkin olisi halunnut!
Työelämän kilpailuhenkisyys heikentää toisen onnistumisista iloitsemista. Saatamme myös olla niin kuormittuneita omassa työssämme, että meillä ei riitä voimavaroja toisen kuuntelemiseen ja kohtaamiseen. Omasta työstä puuttuu merkityksen tunne ja työn imu, jolloin on vaikea innostua toisten saavutuksista. Nykyinen työelämä on kiireistä ja stressaavaa, jolloin aidot kohtaamiset ovat vähissä. Olemme siirtyneet työskentelemään etätyöpisteisiin – olemmeko edes tietoisia, mitä kollegamme, naapuritiimimme tai organisaation muut työntekijät puuhaavat? Työelämä on täynnä hetkiä, jolloin myötäintoa on vaikea aidosti kokea.
Positiivisen psykologian työkalut tueksi työelämään
Kun omat voimavaramme ovat tasapainossa ja työyhteisössä vallitse avoin ja turvallinen ilmapiiri, on myötätunnon ja myötäinnon osoittaminen helpompaa. Positiivinen psykologia on tiede, joka keskittyy hyvän elämän tutkimiseen ja edistämiseen. Se keskittyy nostamaan esiin niitä asioita, toimintaa ja olosuhteita, jotka vaikuttavat hyvän elämän kokemukseen ja johtavat kohti kukoistavampaa elämää. Positiivinen psykologia antaa keinoja vahvistaa voimavarojamme ja hyvinvointitaitojamme vaikeissa tilanteissa ja vaikeita tunteita kohdatessamme.
Positiivisen psykologian työkaluja voimme hyödyntää myös työelämässä. Kun työyhteisöissä lisäämme työhyvinvointia, olemme valmiimpia kohtaamaan toisemme aidosti, läsnäollen ja myötäeläen. Kukoistava työelämä lisää myötätunnon ja myötäinnon kokemuksia.
Kehittämällä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kukoistusta työyhteisöissä, voimme luoda ilmapiirin, jossa toisten tukeminen, kannustaminen, onnistumisista iloitseminen ja yhdessä kasvaminen ovat arkipäivää. Tämä saa aikaiseksi positiivisen kehän: myötäinto ja myötäilo lisäävät myönteisiä tunteita, jotka ovat yksi hyvinvointimme perustuksista.
Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden valjastaminen käyttöön lisäävät flow’n tunteita ja työn imua. Kun voimme aidosti antaa kollegoillemme positiivista vahvuuspalautetta ja osoittaa innostusta toisen mukana, lisäämme yhteisöllisyyttä ja vahvistamme ihmissuhteita työyhteisössä. Kiinnittäessämme huomiota työn merkitykseen, tavoitteisiin ja palautumiseen parannamme työsuoritustamme. Tällöin olemme valmiimpia myös iloitsemaan toisten saavutuksista.
Huomio myötätuntoisesti myös itseemme
Positiivinen psykologia ei ole vain positiivista höttöä, jonka tarkoitus olisi kääntää kaikki hymyksi ja hyväksi. Hyvinvoinnin tiede tarjoaa myös työkaluja kohdata muun muassa vaikeita tunteita. Palataanpa alun esimerkkiin: miksi saatamme kokea, että toisen onnistumisista iloitseminen olisi itseltä pois?
Jopa 80% meistä on kriittisempiä ja armottomamapia itseämme kohtaan kuin muita. Itsemyötätunnon puute kääntyy meitä vastaan myös kohdatessamme toisten onnistumisia. Toisen onnistuminen nostaa pintaan pettymyksen, riittämättömyyden ja kateuden tunteita. Jotta voisimme aidosti kokea myötäiloa ja myötäinnostusta, on meidän ensin osattava kohdata itsemme, omat tunteemme ja ajatuksemme, lempeydellä ja itsemyötätuntoisesti. Itsekritiikki pohjautuu lopulta vahvasti tarpeeseemme tulla hyväksytyksi, tarpeemme tulla nähdyksi ja kuulluksi. Osaammeko itsekään iloita omista onnistumisistamme?
Kuinka hyvältä tuntuisikaan, jos työpaikalla voisimme aidosti iloita toisen menestyksestä – myös silloin kun olemme itse onnistuneet ja saavuttaneet jotain hienoa. Myötäinnon myötä myös me saamme tarvitsemaamme huomiota, kiitosta ja kannustusta. “Ei se ole itseltä pois, jos iloitsee toisten saavutuksista!” Päinvastoin saamme sillä tavoin myös itse lisää!
(Lähteet: Pessi, A. B., Martela, F. & Paakkanen, M. (2017) Myötätunnon mullistava voima; Neff, K. (2016) Itsemyötätunto)
Reetta Yrttiaho
Kirjoittaja on kasvatustieteenmaisteri, tietokirjailija, valmentaja ja kouluttaja, jonka intohimona on positiivinen psykologia ja työhyvinvoinnin edistäminen.
