Palautumisen taito on tärkeä voimavara muuttuvassa työelämässä
Julkaistu: 22.2.2023 klo 07:49
Palautumisesta huolehtiminen on tärkeä työelämätaito, jota jokaisen kannattaa kehittää – mutta myös asia, josta työpaikoilla on tärkeää huolehtia yhdessä. Työstä palautumisella tarkoitetaan kehon ja mielen elpymistä työn aikaansaamista rasituksista. Kun palaudumme työstä, uusinnamme niitä voimavaroja, joita työn tekeminen on kuluttanut. Onnistuneen palautumisen myötä olo on rentoutunut ja virkistynyt, ja esimerkiksi viikonlopun jälkeen tuntuu siltä, että on jälleen valmis palaamaan työhön liittyvien haasteiden äärelle. Palautuminen auttaa ehkäisemään työstressin kasaantumista ja pitkittymistä ja siten suojaa myös työuupumukselta ja muilta pitkittyneeseen stressiin liittyviltä terveysongelmilta.
Viime vuodet ovat olleet sekä työn tekemisen että työhyvinvoinnin kannalta haastavaa aikaa. Työn tekemiset tavat ja työhön liittyvä vuorovaikutus ovat muuttuneet lisääntyneen etä- ja hybridityön myötä, ja pandemian lisäksi myös ilmastokriisi ja maailmanpoliittiset kriisit aiheuttavat huolta, joka heijastuu myös työssä jaksamiseen. Työtapojen murroksessa itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen vaatimukset ovat kasvaneet. Tämä tekee myös oman työhyvinvoinnin johtamisesta entistä tärkeämpää: vaikka työnantajilla on edelleen vastuu siitä, että työolot eivät murenna työntekijän terveyttä, myös yksittäisen työntekijän on hyvä kiinnittää huomiota oman mielen hyvinvoinnin arkiseen huolenpitoon.
Työssä kuin työssä kohtaamme lyhytaikaisia stressipiikkejä, joista osa liittyy kielteisiin ja kuormittaviin asioihin, mutta osa myös innostaviin ja myönteisellä tavalla jännittäviin tilanteisiin, kuten esiintymisiin, asiakastapaamisiin tai tärkeisiin kokouksiin. Lyhytaikainen stressi ei ole haitaksi vaan voi auttaa keskittymään täysillä ja suoriutumaan haastavista tilanteista. Jos stressi kuitenkin vähitellen muuttuu krooniseksi emmekä pysty välillä palautumaan siitä, se alkaa vähitellen nakertaa terveyttä ja hyvinvointia – mikä tietysti heijastuu myös työssä suoriutumiseen ja tehokkuuteen. Onnistuneesta palautumisesta huolehtiminen on siis sekä työntekijän että työnantajan etu.
Työpaikoilla voidaan luoda palautumisen mahdollistavia olosuhteita esimerkiksi:
- Pitämällä huolta työkuorman kohtuullisuudesta ja siitä, että työ on pääsääntöisesti mahdollista suorittaa sovitun työajan puitteissa
- Huolehtimalla siitä, että jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan ja millainen työsuoritus on riittävä
- Mahdollistamalla riittävä tauottaminen, taukoliikunta ja myös yhteiset tauot työkavereiden kanssa
- Panostamalla toimivaan vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen, jotka ovat saattaneet etätyössä kärsiä
- Huolehtimalla sekä fyysisestä että kognitiivisesta ergonomiasta, kuten siitä, että keskittymistä vaativa työ ei keskeydy jatkuvasti
- Sopimalla selkeästi siitä, milloin täytyy ja milloin ei tarvitse olla tavoitettavissa työasioihin liittyen
Kuitenkin osa palautumisesta jää myös yksilön vastuulle, sillä varsinkin asiantuntijatyössä työntekijällä on tyypillisesti paljon vaikutusmahdollisuuksia oman työpäivän ja luonnollisesti myös vapaa-ajan suunnitteluun. Psykologisen palautumisen kannalta keskeinen kokemus on työstä irrottautuminen myös henkisesti: onhan elämässä vapaa-ajalla jotain, mikä kilpailee huomiosta työasioiden kanssa ja auttaa saamaan ajatukset välillä irti työstä? Onnistunut palautuminen ei ole pelkkää lepoa ja rentoutumista, vaan sitä edistää myös mieluinen, haastavakin tekeminen esimerkiksi vapaa-ajan harrastusten parissa ja työn ulkopuolisiin ihmissuhteisiin panostaminen.
Vaikka valtaosa palautumisesta tapahtuu työajan ulkopuolella, olisi myös työpäivissä hyvä olla huokoisuutta ja hengähdyshetkiä. Riittävä tauottaminen auttaa pysymään virkeänä ja pitämään aivot työkunnossa päivän loppuun asti. Kohtuulliseen työpäivään sisältyy myös taukoja ja tilaa ajatella – miten mahdollistat sen omassa työssäsi?
Anniina Virtanen, asiantuntija, Työterveyslaitos
