Osaako työntekijä elää oikein?
Julkaistu: 31.8.2017 klo 06:30
”Työpaikan työntekijä elää omaa elämäänsä arjessa päivästä toiseen. Perusarki on hänelle, niin kuin monelle muullekin, järjestystä ylläpitävää rutiinia kodin, työn, lasten ja harrastusten välillä. Työntekijä yrittää siinä sivussa sovittaa omaa hyvinvointiaan rutiinin sekaan. Aina välillä rutiinia sekoittaa hyvinvoinnin suuri mahdollisuus, loma. Työntekijä on nimittäin kuullut, että loma kannattaa viettää liikaa suunnittelematta, liikkuen ja leväten, omaan hyvinvointiin keskittyen.
Arkirutiinin ulkopuolelta työntekijä kuulee ja lukee miten päivä pitäisi täyttää, jotta hän voisi paremmin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Sehän on tosi tärkeää, koska hänen pitäisi jaksaa työssä paremmin. Hänen pitäisi olla tehokkaampi. Hyvä ystäväkin on tehnyt suuren elämänmuutoksen, laihtunut 10 kiloa ja työssä jaksaa taas painaa pitkää päivää.
Työnantajakin on nykyään huolissaan työntekijän hyvinvoinnista. Työntekijän työpaikalla nuorillakin on jo vaikeuksia jaksaa, senioreidenkin pitäisi olla tehokkaita entistä pidempään. Työantaja on onneksi hyvä tyyppi, koska hän haluaa tukea työntekijää jaksamaan paremmin.
Ratkaisua haetaan hyvinvointivalmennuksesta. Sen avulla saadaan neuvoja syömiseen, lepäämiseen, liikkumiseen, stressinhallintaan. Luennolla kaikki tuntuu niin selvätä ja helpolta, uutta tutkimustietoakin on helppo uskoa. Muutkin työpaikalla kuuntelevat herkällä korvalla, nyt taas aloitetaan hyvinvoiva arki, jotta jaksetaan paremmin.
Työntekijä on ennenkin ollut hyvinvointivalmennuksessa ja mietti elämänmuutosta suunnitellessaan, mikä silloin meni pieleen? Työntekijän mieleen tulee, osaako kukaan enää elää oikein? ”
Hyvinvoinnin valmentaminen ei ole ihan helppo juttu. Valmentaja näkee nopeasti ihmisen hyvinvointia rapauttavat asiat, joita muuttamalla hyvinvointi lähtee lentoon. Neuvot elämäntapamuutokseen ovat yleensä aika yleispäteviä ja ne on helppo osoittaa asiakkaalle.
Tuo muutos vain on se juttu. Se vaikea juttu.
Elämäntapamuutoksen alussa ihmisillä (ja usein myös valmentajalla) on liian kiire. Muutosluettelo on radikaali, sitä survotaan perusarkeen ajatellen nopean tuloksen muuttavan elämäntavan täysin toiseksi. Kolme kertaa viikossa liikkeelle, ruokavalion täysremontti ja perjantai-illan herkkupalkinnot raskaasta viikosta on historiaa.
Edessä muutaman viikon, ehkä kuukaudenkin tehojakso – mutta todennäköisesti edessä on paluu vanhoihin totuttuihin toimintatapoihin. Elämässä kun ei aina voi keskittyä vain itseensä ja elämällä on myös tapana yllättää, välillä negatiivisestikin. Huonot elämäntavat syntyvät hitaasti – miten muutos toiseen suuntaan voisi syntyä hetkessä?
Mikä siis avuksi? Onko mitään tehtävissä vai onko perustyöntekijä lopun elämää vangittu hyvinvointia rapauttaviin toimintatapoihini? Menevätkö hyvää tarkoittavan työnantajan panostukset hukkaan?
Tavoitteet luontaiselle tyylille sopien
Hyvinvointivalmennuksissa asiakkaan hyvä itsetuntemus on tärkein muutoksen lähtökohta. Yksikään muutos arjessa ei jää pysyväksi, jos se tehdään omalle luontaiselle tyylille* sopimattomalla tavalla. Väärin valittu tavoite luo motivaation sijasta ahdistusta ja stressiä – latistavan tunteen siitä, että en pysty tähän. Kiire työssä, lasten harrastukset tai vaikkapa siivousta kaipaava sotkuinen kaappi antaa hetkessä hyvän syyn unohtaa tehdyt päätökset.
Yritysten hyvinvointivalmennuksissa törmätään usein kysymyksiin, jotka liittyvät työntekijän sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Hyvinvointivalmentaja esittää tällöin kysymyksen ”mitä voisit tehdä elämäntilanteesta huolimatta sen hyväksi? Tänään, juuri nyt?” Olkoon tilanne sillä hetkellä kuinka haastava tahansa, on aina jotain, edes todella pientä, jota voi tehdä päästäksesi lähemmäs terveellisempää elämäntapaa.
Muutosten ei myöskään pidä olla täydellisen epämiellyttäviä. Jos valmennettava ei halua käydä työpaikan kuntosalilla tai jumpissa ollakseen aktiivisempi, ei niin tarvitse tehdä. Jokaiselle löytyy miellyttävä ja luontainen tapa olla aktiivinen ja liikkua enemmän.
Luontainen tyyli määrittää myös sen, kuinka valmennettavaa lähestytään ja kuinka sisäinen motivaatio herätetään. Joku tarvitsee tarkasti suunnitellut tavoitteet, aikataulut ja ohjelmat, toinen motivoituu pitkän tähtäimen päämääristä. Jollekin taas saattaa olla luontaisempaa mitata ja merkitä ylös kaikki suoritukset ja seurata kehitystä viikoittain mieluummin kuin keskittyä vain muutoksen tuomaan hyvää fiilikseen.
Kun tavoitteet on tehty oikein, muutos on mahdollista. Arjen lyödessä kapuloita hyvinvoinnin rattaisiin on valmennettavalla vain yksi tehtävä: Mitä voisin tehdä elämäntilanteesta huolimatta hyvinvointi hyväksi –tänään, juuri nyt?
Huomenna voi tehdä jotain vähän enemmän.
*Kuortaneen Urheiluopisto on kehittänyt yhdessä huco sport Oy:n kanssa sähköisen hyvinvointiprofiilin, jonka avulla on mahdollista määritellä jokaiselle henkilölle luontaisen tavan pitää itsestään parempaa huolta. Hyvinvointiprofiiliin pohjautuva valmennus toteutetaan valmennettavan luontaisen tyylin mukaisesti ja elämäntilanteeseen nähden oikeankokoisilla tavoitteilla.
Katja Ranta-aho, asiakkuuspäällikkö, Kuortaneen Urheiluopisto
