Tiedätkö sen työntekijän, joka on ottanut tavaksi olla aamuisin aina pahalla päällä? Hän on saattanut rehvakkaasti varoittaa kollegojaan etukäteen toteamalla, että hänelle ei kannata sanoa sanaakaan aamuisin ennen kuin ensimmäisen kuppi kahvia on juotu. Ja jos joku onneton on varoituksen kuitenkin unohtanut ja hyvät huomenet tälle toivottanut, hän on saanut vastapalloon kiroilua ja mulkoilua. Miksi jollakin on tällaiseen etuoikeus?

Pelolla johtaminen ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Vastaavia esimerkkejä tuotiin teatteriin Pelolla johtaminen on perseestä -produktiossa maaliskuun lopussa. Ja muutama päivä sitten Jyri Kansikasta ja Maarika Maurya haastateltiin aiheesta Ylen Radio 1:n ”Mitä maksaa” -ohjelmassa. He puhuivat pelolla johtamisesta ilmiönä, jakoivat kokemuksiaan ja kertoivat ratkaisuja työhyvinvointia mädättävään ongelmaan.

Pelolla johdetaan sekä tiimejä että kollegoja. Keittiöpsykologi minussa sanoo, että moni näyttää tehneen työpaikasta itselleen terapiaistunnon. Työkavereiden tai tiimin kustannuksella hoidetaan omia psyykkisiä ongelmia, stressiä tai huonoa itsetuntoa.

Kollegoja kyykytetään, jotta itse tuntisi olevansa heitä parempi. Työntekijöille huudetaan, sillä omat työt tuntuvat kaatuvan päälle. Kun muualla alistetaan tai on aiemmin alistettu, työpaikka saattaa olla ainoa paikka, jossa itsehillintään ei kyetäkään. Työkaverit joutuvat heitteille, vähätellyiksi tai poljetuiksi, jotta piinaaja saa heidän avullaan ilmaista terapiaa itselleen.

Miten oman pelon voi siirtää syrjään ja puuttua asiaan? Haastattelussa Jyri ja Maarika totesivat, että huono käytös pitää ottaa puheeksi hyvällä maulla ja arvostavasti. Niin pitää, mutta miten?

Jos pelottelija ei itse älyä katsoa peiliin, on muun porukan ryhdistäydyttävä ja nostettava kissa pöydälle. Yksi keino voi olla ottaa epäasiallinen käytös puheeksi tiimissä erilaisten muualta poimittujen esimerkkien avulla. Samassa yhteydessä voidaan sopia, miten huonoon käytökseen on lupa reagoida.

Jos tilanne sitä vaatii, kiusaajan kanssa voi kahdenkeskinen keskustelu olla paikallaan. Huumori saattaa silloin auttaa. Silti on pidettävä huolta siitä, että toinen tietää, miten vakavasta asiasta on kyse eikä keskustelun aihetta tulkita pelkäksi hauskaksi vitsiksi.

Jos huonoa käytöstä joutuu kokemaan omalta pomoltaan, tarvitaan pelisilmää. Räikeimmille tapauksille en suosittele viemään sitruunaa työpöydälle. Sen sijaan saattaa olla parasta turvautua tiimiin ja työkavereihin. Epäasiallista käytöstä ja siihen puuttumista voi esimerkiksi ehdottaa neutraaliksi keskustelunaiheeksi tiimipalaveriin, jossa myös esimies on paikalla.

Pelolla johtamisen vastalääkkeenä toimii kuitenkin parhaiten innostus, yhdessä tekeminen ja keskinäinen luottamus. Muutos lähtee itsestä. Pelolla johtaminen on tunnistettava itse ja käännettävä se ilolla johtamiseksi.

Kirjoittaja Jaana Kettunen toimii Kissconsulting ”yksinkertaistajana” ja uskoo myös siihen että pelolla johtaminen on perseestä.

---