Myötäinto sammuttaa latistuksen mankelin kotona ja työpaikalla

Julkaistu: 18.2.2021 klo 06:30

Nuorilla on intoa, nuoria on kiva katsella, on jännä katsoa, mitä tuolla kaikella innolla saa aikaan. Vanha ja väsynyt on kuten sähkölamppu-Edison: hän on löytänyt 19 999 tapaa, joilla sähkölamppu ei syty. Nuori ja innokas on varma lampun syttymisestä. Kieli keskellä suuta hän odottaa ihmettä ja jos intoa riittää ja sisukkuutta löytyy, niin lamppu saadaan palamaan. Kun koulusta valmistunut tulee ensimmäiseen työpaikkaansa, hän haistaa heti respan tiskiltä, onko työpaikalla myötäintoa, vai kuuluuko konehuoneesta latistuksen mankelin vaimea tuksutus?

Latistuksen mankeli vaatii voiteluaineeksi kateutta, katkeruutta, väsymystä ja kyräilyä. ”Ei kuulu mun toimenkuvaani”, ”ei oo koskaan onnistunut”, ”pysy junnu tontillas, vanha tietää paremmin.” Latistuksen mankelista loppuu löpö, jos liian moni alkaa ajatella omilla aivoillaan, kiinnostuu toisenkin mielipiteistä, yrittää löytää ajatussynteesiä. uskoo yhteisoivallukseen ja tekee töitä joka päivä paremman eteen. Hierarkkisuus on latistuksen mankelin tukipilari. Kysy pomolta, odota viikko vastausta ja jos hyvin käy, saat viikon päästä kielteisen vastauksen, tai sitten olet unohtanut, mitä viikko aikaisemmin kysyit. Pomo on tärkeä hahmo myötäinnon vaalimisessa. Miten hän tajuaa roolinsa, onko hän jatkuvasti korostamassa erinomaisuuttaan, uskaltaako johtaja kysyä neuvoa vahtimestarilta, pelkääkö suunnannäyttäjä ja henkinen majakka auktoriteettinsa menettämisen puolesta. Uskaltaako hän naurahtaa vaikka itselleen? Itseironia kertoo melko kookkaasta ihmisestä.

Hierarkkisen jäykkä organisaatio estää ajattelun luovuuden ja ajattelun. Luova, energinen ja fiksu oppii olemaan tekemättä tyhmiä kysymyksiä ja oppii sulautumaan tapettiin, koska virastossa ei kaivata väriläiskiä. Luovat väriläiskät ovat uhka uneliaalle johtamistyylille. Älä kysy, älä erotu, älä kyseenalaista, naura pomon heikollekin läpälle ja käytä samanväristä skrakaa. Hyvä pomo palkkaa ikkunasta, ei peilistä. Hän etsii eri tavoin koulutettuja, eri ikäisiä, eri sukupuolta olevia, eri tavoin ajattelevia, rohkeita ja fiksuja tyyppejä, eikä pelokkaita jees-henkilöitä. Jos työpaikalla into alkaa olla into muisto 70-luvun lopusta, niin ensimmäisenä jaloillaan äänestävät fiksut, energiset ja osaavat ihmiset, joilla on kysyntää muualla. Uneliaalle, taantuvalle työpaikalle tai virastoon jäävät keskinkertaiset oman reviirin vartioijat, jotka väsyneinä nakertavat palaveripullaansa pomon hajamielisen katseen alla. Innostus on kielletty ja tämä opetetaan tulokkaalle nopeasti.

Tieto jakoon

Paskantärkeys on kuin renkaat veteen heitetyn kiven ympärillä. Paskantärkeällä pomolla on liuta paskantärkeitä alaisia, jotka kirjaavat jokaisen paskantärkeän pomon paskemmankin ajatuksen ylös ja korottavat vaatimattomankin aivopierun neronleimahdukseksi. Keisari sää käppäillä alasti ihan rauhassa, kun ympärillä on pelokkaita oman pikku reviirinsä vaalijoita samanvärisessä skrakassa, jotka eivät uskalla kyseenalaistaa ja kehitellä uutta. Pelokkaassa organisaatiossa syyllistytään multipaskingiin, jossa jokaisella on 10 rautaa tulessa, joista yksikään ei kuumene kunnolla. Uusi projekti tipahtaa niskaan, ennen kuin edellisestäkään on selvitty.

Sosiologi, professori emeritus Martti Kortteinen kertaa kirjassaan Kunnian kenttä: suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona hauskan tarinan vanhasta CNC-sorvarista, joka saapui väsyneenä sorvilleen, piirsi liidulla ympyrän sorvin ympärille ja kalautti jokaista joka uskalsi tulla urkkimaan hänen säätöjään. Kun olen kovalla työllä ja vaivalla hankkinut valtavan ammattitaidon, en varmana rupee jakamaan sitä junnuille ilmaiseksi. Todellisuudessa tieto ei vähene sitä jakaessa, ties vaikka tuolta junnulta voi oppia vaikka kännykän käyttöä tai voi kikattaa kahvitauolla hassuille meemeille. Mummo-Nokian voisi päivittää älykännykkään. Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia ja jaettavia: tieto, rakkaus, luottamus, kokemus, huumori ja taito. Kun pesukoneen korjaaja saapui hommiin ja laittoi yskivän koneen kuntoon viidessä minuutissa, asiakas nikotteli, että hän ei ryhdy maksamaan suolaista sataa viittäkymppiä muutaman minuutin hommasta, niin asentaja muistutti iloisesti, miten työ on ilmainen, mutta konsti maksaa tuon verran. Kun vanhempi työntekijä on oppinut konstin ja hän on kiva tyyppi, hän tahtoo laittaa ennen Floridaan vetäytymistään laittaa konstinsa jakoon.

Fiksulla työpaikalla on tiukka ja vaiheistettu työhönperehdyttämisohjelma, osaavat ja innokkaat mentorit ja tieto ei happane veteraanin päässä. Luottamuksen hengessä konsti saadaan jakoon. Nuoret työntekijät arvostavat tätä. Tutkimusten mukaan he ovat huomattavasti vähemmän herrapelkoisia ja auktoriteettiuskoisia kun veteraanit. Ajatus alkaa ihmetyksestä. Tartu nuorison kysymykseen. Kysyminen kertoo arvostuksesta. Kysypä umpimieliseltä vaikuttavalta tyypiltä naseva kysymys hänen rakkaasta harrastuksestaan ja innostuksen ketsuppipullon korppi poksahtaa auki ja myötäinnon taikavoima lehahtaa kahvihuoneeseen.

Janne Viljamaa

Kirjoittaja on 13 kirjaa psykologiasta kirjoittanut, ammattiopiston lehtori, sosiaalipsykologi Janne Viljamaa, joka puhuu WGH-tapahtumassa 16.3 otsikolla: Myötäinto sammuttaa latistuksen mankelin kotona ja työpaikalla. Liput tuplawebinaariin ja 21.9. livetapahtumaan nyt yhteishintaan 49 euroa https://holvi.com/shop/workgoeshappy/