Miten viestiä vastuullisuudesta vastuullisesti?
Julkaistu: 7.4.2020 klo 06:00
Organisaatioiden ekologiseen, sosiokulttuuriseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen kohdistuu nykyisin yhä kovempia vaateita. Viimeaikaisesta tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta keskustelusta voi poimia tarkasteluun seuraavat toistuvat teemat:
Vastuullisuus ei ole vain epäeettisen toiminnan välttämistä. Vastuullisuus on aktiivista ja tavoitteellista pyrkimystä parempaan. Lakien ja määräysten noudattaminen ei enää riitä, vaan organisaatioilta on alettu odottaa uudenlaista aktivismia ja kannanottamista yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin – myös niihin, jotka eivät liity niiden toimialaan tai omien intressien ajamiseen. Vastuullisuus ei olekaan vain muuttumista ja mukautumista sidosryhmien odotuksiin ja vallalla oleviin vastuullisuuden vaatimuksiin. Vastuullisuus on myös maailman muuttamista: tulevaisuuden ennakointia ja ennen kaikkea sen tekemistä.
Vastuullisuus ei ole yksittäisiä tekoja tai tempauksia. Vastuullisuus läpäisee koko organisaation toiminnan. Vastuullisuus ei ole vain ulkoisille sidosryhmille, kuten kuluttajille tai sijoittajille, suunnattua kilven kiillottamista. Keinotekoisesta kuorrutteesta jää pitkä ja yököttävä jälkimaku. Vastuullisuuden on näyttävä organisaation strategiassa ja jokapäiväisessä arjessa. Organisaation on kaiken aikaa elettävä arvojaan todeksi, myös oman työyhteisön sisällä. Tämä edellyttää vastuullisuuden integroimista organisaatiokulttuuriin ja myös johtajien vahvaa esimerkkiä.
Vastuullisuus on ennen kaikkea tekoja, mutta myös viestintä on teko. Keskusteluissa korostetaan usein, että vastuullisuus on tekoja, ei vain puheita ja sanahelinää. Tästä on helppo olla samaa mieltä: on aivan turhaa miettiä, millaista olisi ”uskottava vastuullisuusviestintä”, jos tarinan takana ei ole toimintaa. On kuitenkin muistettava, että myös viestintä on teko: sanoilla emme vain tulkitse vaan myös tuotamme todellisuutta. Organisaation vastuullisuutta mitataan kaiken aikaa myös sen viestintätekojen, esim. niiden selkeyden, rehellisyyden ja avoimuuden suhteen. Vastuullisuudesta ja kaikesta muustakin on osattava viestiä – vastuullisesti.
Vastuullisuus nähdään usein kilpailuetuna, mutta mikä on hyvä syy olla hyvä? ”Älä soitata torvea edelläsi”, on joskus opetettu. On toki aina hienoa, jos organisaatiot pyrkivät kohti vastuullisempaa toimintaa ja tulevaisuutta, vaikka perimmäinen syy olisikin niin ohut, että ne laskelmoivat siitä olevan itselleen hyötyä. Näin koronakevään aikana on kuitenkin tullut yhä selvemmäksi, että vastuullisuuden valjastaminen vain omien intressien ja ulkokultaisuuden edistämiseen ei riitä. Kaikkein vastuullisimpia ovat ne ihmiset, organisaatiot ja kokonaiset valtiot, jotka pyrkivät vastuullisuuteen, eettisyyteen ja yhteiseen hyvään ilman, että siitä on heille itselleen välitöntä hyötyä.
Samaan aikaan kun osa käpertyy siiliasentoon puolustamaan omia oikeuksiaan, ihailtavan monet ovat tarjonneet apuaan heikompiosaisille, pitäneet huolta ja toistensa puolta sekä ryhtyneet innovoimaan uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Nämä vastuulliset toimijat muistetaan pitkään. He myös viestivät vastuullisuudestaan vastuullisesti rakentamalla yhteistä ymmärrystä ja toivoa siitä, että vastuullinen maailma ja tulevaisuus tehdään yhdessä vuorovaikutuksessa.
Vastuullisuutta ja vastuullisuusviestintää voi oppia
Vastuullisuus nähdään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 16–17) osaksi sivistystä, ja koulujen keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan ”tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen”. Myös kaikilla aikuisilla on elämänmittainen mahdollisuus kehittyä vastuullisina toimijoina ja viestijöinä.
Vaikka vastuullisuuden periaatteet saattavat tuntua itsestään selviltä, moni viestinnän, HR:n ja johtamisen ammattilainen kaipaa tukea ja näkemystä esimerkiksi siihen, miten kehittää vastuullista organisaatiokulttuuria ja eettistä johtamista, miten osallistaa koko henkilöstö vastuullisuuteen ja siitä viestimiseen, miten ottaa askeleita kohti organisaatioaktivismia, miten tunnistaa itselle tärkeitä tulevaisuuden teemoja ja sidosryhmien odotuksia, missä ja miten vastuullisuudesta kannattaa kertoa sekä miten viestiä vastuullisuudesta kiinnostavasti – ja vastuullisesti.
Vastuullisen viestinnän osaajaksi voit kouluttautua viestintäkoulutuksiin erikoistuneessa Inforissa, joka on yksi elokuussa 2020 Helsingissä järjestettävän Work Goes Happy -tapahtuman yhteistyökumppaneista. Vastuullisuuden kysymyksiin perehdytään mm. Viestintäpäällikön koulutusohjelmassa sekä Kriisiviestintä, maine ja vastuullisuus NYT -koulutuksessa.
Vastuullisuus on myös yksi WGH Helsinki 2020 -tapahtuman kantavista teemoista.
FT Anne Laajalahti työskentelee koulutus- ja kehittämisjohtajana viestintäkoulutuksiin erikoistuneessa Inforissa sekä viestintätieteiden dosenttina Vaasan yliopistossa. Lisäksi hän toimii puheenjohtajana viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellisessä yhdistyksessä Prologos ry:ssä, varapuheenjohtajana Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry:ssä sekä puheenjohtajana Viestinnän ammattilaiset ProCom ry:n Tiede- ja teoriajaoksessa.
