Miten työhyvinvointia johdetaan vai johdetaanko?
Julkaistu: 17.5.2016 klo 07:23
Istuin menneellä viikolla kuuntelemassa kahden eläkevakuutusyhtiön tulosraporttia suomalaisten yritysten työhyvinvoinnista. Raporttiin oli haastateltu yli 1000 suomalaista työntekijää ja lähes 900 työnantajan roolissa toimivaa johtajaa. Eniten pysähdyin tutkimuksessa tulokseen, että vain 43 % työntekijöistä oli tunnistanut työhyvinvointitoimenpiteitä omalla työpaikalla. Voiko olla vieläkin niin että työhyvinvointi mielletään edelleen suppeaksi virkistyspäiviksi ja liikuntaseteleiksi?
Työhyvinvoinnin pitäisi kuitenkin näkyä jo arjessa johtamisen, vuorovaikutuksen sekä työn organisoinnin kehittämisenä. Olen viimeiset vuodet päässyt sparraamaan hyvin erilaisten tiimien kanssa työhyvinvoinnin merkitystä tuloksentekijänä. HR tai esimies on ollut usein työhyvinvoinnin kehittämisen kanssa ajan tasalla. Kuitenkin usein kuin suunnitteluvaiheessa ei ole ollut johtoryhmän sitoutumista, niin yhtä usein työhyvinvointi on jäänyt hötöksi ja sanahelinäksi – osaksi jotain mysteeriä joka jää kesken ja joka pitäisi hoitaa kuntoon.
Myös eläkevakuutusyhtiöiden tulosraportissa mukaan vain noin puolet työnantajista uskoo työhyvinvointipanostusten henkilöstöä sitouttavaan vaikutukseen. Lähes puolet suomalaisista yritysjohtajista ei usko työhyvinvointipanostusten näkyvän asiakastyytyväisyydessä ja vain kolmannes johtajista uskoon panostuksilla oleva vaikutuksen innovaatioiden syntymiseen. Aika huikeaa luettavaa, vaikka toki viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilöstön vaikutus- ja kehittämismahdollisuudet ovat parantuneet.
Tuoreille hyvinvointiajatuksille on kova tarve: Jatkuva muutos, työn tehostamisen tarpeet, työn uudet muodot sekä aivotyö ovat lisänneet myös itsensä johtamistaitojen ja muutosjoustavuuden tarvetta. Työhyvinvoinnin takanakin on aina yksilö eli ihminen eli johdettava tai kohdattava. Työhyvinvoinnin johtaminen tarvitsee ylimmän johdon sitoutumisen sekä halun pitää huolta sekä kehittää kipeästi työhyvinvoinnin osa-alueita niin suunnitelmallisesti kuin arjen pienillä valinnoilla.
Työpaikoille on jäänyt kuormittavaksi tekijäksi pysy kiire, ja työntekijät kaipasivatkin eläkevakuutusyhtiöiden tulosraportin mukaan henkisen hyvinvoinnin- ja stressinhallinnan työkaluja (56 %). Työnantajien ja työnrekijöiden odotuseroista kertoo kuitenkin se, että työnantajille houkuttelevampia palveluita olivat sairaanhoito (67 %) sekä neuvonta terveellisistä elämäntavoista. Mitä tarvitsee tapahtua, jotta työnantajat oivaltaisivat siirtää focusta ja vastaisivat paremmin työntekijöiden huutoon? Nykypäivän työelämä kaipaa keinoja resilienssiin eli muutosjoustavuuteen, stressinhallintaan ja aivojen palautumiseen.
Vielä yksi tärkeä tulos ainakin nousi eläkevakuutusyhtiöiden raportista. Kysymykseen mitkä ovat mielestäsi parhaita tapoja parantaa työyhteisön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuli tutkimuksessa selkeä vastaus: Avoimen keskustelun lisääminen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen.
Työ muuttuu vauhdilla ja työn mielikin muuttuu. Työyhteisöjen sekä ihmisten erilaisuus antaa uudenlaisia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin johtamiseen. Vuorovaikutustaitojen kehittämisellä sekä ihmisten erilaisuuden ymmärtämisellä lisäämme juuri avointa ja luottamuksellista yhteistyötä. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö vähentää myös tulkintojen sumaa ja lisää arvostavaa kohtaamista sekä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön.
Työntekijöiden arvomaailmat ovat jo muuttuneet ja samalla johtaminen on kovassa murroksessa.
Meillä on huikea mahdollisuus parantaa suomalaista työelämää systemaattisilla toimenpiteillä. Työhyvinvoinnin kehittäminen kuuluu kaikille, mutta lähtee ylimmästä johdosta. Kuinka moni meistä on valmis lähtemään mukaan työhyvinvointitartuntaan, joka voisi tarkoittaa esim. seuraavaa:
- Työhyvinvoinnin johtaminen nostetaan osaksi yrityksen arjen suunnitelmallista toimintaa
- Henkilöstö nostetaan yrityksen tärkeäksi voimavaraksi
- Focus avoimeen vuorovaikutukseen sekä luottamuksen rakentamiseen
- Nostetaan arjen pienet teot päivittäin työilon ja imun tuojaksi
- Lisätään muutosjoustavuuden ja stressinhallinnan kehittämistä
- Laitetaan kiire kuriin oikeilla organisoinneilla, ja näin luovuus ja innovatiivisuus vapautuu käyttöön.
Jaana Hautala, mentaalivalmentaja, NLP-kouluttaja rentous- ja Firstbeat asiantuntija
