Miten sinun työsi sujuu? Tiedätkö, osaatko, pystytkö, haluatko?
Julkaistu: 26.9.2016 klo 15:29
Työ vie suuren palasen arjestamme. Tämä palanen tempaa parhaimmillaan mukaansa, tuottaa hyvinvointia ja voimavaroja myös muuhun elämään – kunhan vain välillä ehdimme jarruttaa ja hetkisen yhdessä jäsentää arkea. Ottaa tarvittaessa uudelleen suuntaa tai jatkaa hyvin eteneviä toimia. Miten on sinun laitasi? Kysyimme vastaavaa asiaa 27 hoiva-alan pk-yrittäjänä tai esimiestehtävissä toimivalta ja totesimme, että kyllä välillä on tarve ottaa pieni aikalisä ja suuntiminen, jotta pysytään sovitulla väylällä.
Henkilökohtaiseen tarkasteluun toimivia kysymyksiä ovat yksinkertaistettuna: Miten arki sujuu – tiedänkö? osaanko? pystynkö? haluanko? Samat osa-alueet on hyvä ottaa välillä tarkasteluun esimiehen työntekijöilleen, mutta myös työntekijän tai yrittäjän itselleen. Aloitetaanpa siis kysyminen:
Miten arki sujuu – missä onnistumme, mikä tökkii?
Yhteinen keskustelu arkityöstä on tarpeellista. Yhdessä pystytään tunnistamaan mikä meillä työssä sujuu hyvin, mikä meitä innostaa tekemisessä ja mikä tärkeintä – tunnistetaan myös ne pullonkaulat, jossa työ ei tunnu sujuvan, työ tökkii ja syö sekä aikaa että mielen malttia. Otetaan yhdessä asia esille ja ratkaistaan tilanne, kokeillaan toimiiko ratkaisu arjessa, tehdään tarvittavat viilaukset ja vakiinnutetaan uusi toiminta. Näin jokaisella meillä on vastuu yhteisestä tekemisestä ja voimme vaikuttaa työhön niin, että tekeminen tuntuu tarkoituksenmukaiselta.
Tiedätkö?
On tärkeää TIETÄÄ miksi omaa työtänsä tekee; mitkä ovat odotukset ja oman työn tavoitteet. Tätä tietoa voi odotella saavansa esimieheltä, jonka tulee osata kertoa yrityksen suunnasta ja strategiasta, odotuksista ja tavoitteista sekä työntekijöidensä työnkuvista, tehtävistä ja niissä tapahtuvista muutoksista. Mikä on sitten omavastuu ja voinko itse vaikuttaa tähän tietotulvaan? Autoritäärinen, määräilevä johtaminen alkaa olla menneen talven lumia ja osallistava ja valmentava ote johtamisessa näyttäisi tuottavan hyvinvointia myös hoiva-alan pk-yrityksissä. Tämä tarkoittaa sitä, että perustehtävä ja reunaehdot on määritelty, mutta työntekijälle annetaan vastuuta ja valtaa työnsä toteuttamiselle. Tällainen valmentava ote vaati kuitenkin myös työntekijöiltä osaamista oman työn hallintaan; vastuunottoa, oman työn suunnittelua ja kehittämistä. Voit siis ottaa tähän kapitteliin liittyen myös itse aktiivisesti asioita esille sen sijaan, että odotat toisten tarjoilevan asiat sinulle valmiina. Onko työssäsi esim. asiakkaiden suhteen tapahtumassa muutoksia, joita pystyt tunnistamaan ja onko sinulla mahdollisuuksia tuoda näitä asioita yhteiseen tarkasteluun? Yrityksen suunta ja tavoitteet rakentuu ja tarkentuu parhaimmillaan esimies-henkilöstö yhteistyönä, jolloin varmistetaan ajan hermoilla pysyminen.
Osaatko?
OSAATKO tehdä sinulta vaadittavaa työtä? Onko sinulla riittävästi tietoa, taitoa, osaamista, kykyjä ja kokemusta nykyisen työtehtäväsi toteuttamiselle? Entäpä miltä näyttää tulevaisuus – millaista osaamista meillä tarvitaan? Työelämä muuttuu vinhaa vauhtia ja näkymä parin vuoden päähänkin on monesti vaikeaa. Mutta se on varmaa että osaamisen merkitys pysyy ja jopa kasvaa.
Pienissä yrityksissä tarvitaan usein laaja-alaista osaamista; onko sinun työpaikallasi tuttua, että kaikki tekevät vähän kaikkea ja kuitenkin tarvitaan sitä erityisosaamistakin? On tärkeää tarkastella sekä omaa että yhteistä osaamista muuttuvan tai kehittyvän työn näkökulmasta. Tänä päivänä entistä enemmän osaaminen näyttää muuttuvan yhdessä työstä oppimiseksi kurssioppimisen sijaan. Eli työhön liittyvät haasteet ratkaistaan työssä – opitaan yhdessä tehokkaammin tekemällä ja kokeilemalla. Tämäkin siis vaatii meiltä aivan uudenlaista osaamista – yhdessä asioiden käsittelyä ja ratkaisemista.
Tässä rinnalla myös omaan työhön liittyvä osaaminen pitää olla ajan tasalla. Pitää kyetä tunnistamaan missä olen vahvoilla ja missä pitää kehittyä. Onko siis kysyttävä itseltä entistäkin useammin mitä osaamista tarvitsen ja miten sen hankin sen sijaan, että kysyn; mikä koulutus kiinnostaisi ja mihin koulutukseen haluaisin lähteä?
Pystytkö?
Vaikka tietäisin, mitä pitää tehdä ja osaaminenkin olisi kohdillaan, niin on tärkeä kysyä: PYSTYNKÖ tai kykenenkö täyttämään minulle asetetut odotukset? Onko oma terveys, toimintakyky tai voimavarat sikäli kunnossa, että pystyn selviytymään tehtävistäni? Mitä keinoja minulla itselläni on pitää huolta itsestäni? Palaudunko riittävästi ja rohkenenko ottaa asiat keskusteluun esimieheni kanssa riittävän ajoissa? Tässä asiassa kannattaa olla itsekäs – niin todettiin pk-yrittäjien kanssa.
Haluatko?
Viimeinen, mutta ei ehkä vähäisin kysymys, on: HALUANKO tehdä tätä, kiinnostaako, olenko innostunut ja jos en ole enää innostunut niin miksi en? Tämä on tärkeä kysymys siksi, että mielekäs työ ei väsytä vaan synnyttää iloa tekemiseen. Kiinnostavat tehtävät ja oikein mitoitetut haasteet saavat meidät innostumaan ja sitoutumaan tekemäämme. Pk-yrityksissä työhön sitoutuminen näyttää olevan vahvaa, työ tuntuu merkitykselliseltä ja mielekkäältä – on aito halu auttaa ihmisiä, joskus jopa liikaakin. Niin yrittäjät kuin työntekijätkin tarvitsevat työstä taukoja – palautumista, että taas jaksaa.
Työkyvyn ja osaamisen johtamiselle hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin -hankkeen kehittämisohjelmaan osallistuu 20 Pohjois-Pohjanmaan pk-yritystä vuosina 2015–2017. Hankkeen toteuttaa Oulun Diakonissalaitos. Hanke on saanut ESR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 –Suomen rakennerahasto – ohjelmasta.
Lisätiedot:
Jaana Ukonaho, projektipäällikkö, jaana.ukonaho@odl.fi
Leena Keränen, asiantuntija, yrittäjä –ja työyhteistyövalmennus, leena.keranen@odl.fi
