Miksi liikkuisin, jos mua ei huvita?
Julkaistu: 19.10.2016 klo 07:14
Törmäsin kauppajonossa vanhempaan mieheen, joka nostaessaan vaatimattomia ruokaostoksiaan hihnalle kauhisteli ihmisten ruoan hamstraamista ja totesi, että ihminen selviää paljon vähemmälläkin. Mies näytti nuorekkaalta ja hyvinvoivalta, joten hänen ikäänsä oli vaikeaa arvioida. Maksettuamme ostokset jatkoimme keskustelua. Mies kertoi pyrkivänsä kuormittamaan kehoaan päivittäin, useimmiten parin tunnin kävelylenkillä. Aamunsa hän aloittaa vetämällä leukoja ja syömällä kaurapuuroa. Tässä vaiheessa oli pakko kysyä ikää. Hän oli 70 -vuotias.
Kysyin, oliko hän aina harrastanut yhtä paljon liikuntaa. Työelämässä ollessaan se ei ollut kuulemma ollut tarpeen, sillä hänen työnsä oli ollut fyysisesti erittäin raskasta. Mies pyöritteli päätään, kuinka ihmiset ovat nykyään jatkuvasti burnoutissa. Vaikka ennen työ oli fyysisesti paljon raskaampaa, ihmiset jaksoivat paljon paremmin kuin nykyään.
Halusin kuulla hänen näkemyksensä miksi niin oli. Vanhuksen mielestä syynä olivat vääränlaiset ruokailutottumukset ja liian vähäinen liikunta. Hänen mielestään ihmisten pitäisi tuplata liikunnan määrä ja syödä puolta vähemmän kuin tänä päivänä. Viime aikoina olen tavannut muitakin hyväkuntoisia vanhempia ihmisiä, ja heitä kaikkia on yhdistänyt fyysisesti aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio. Esimerkiksi kesällä tutustuin Lapissa 69-vuotiaaseen mieheen, joka on kaivanut 30 vuotta kultaa lapioimalla hiekkaa pari kuutiota päivässä. Hän oli huippukunnossa ja niin terve, että ikäkausitarkastuksessa terveydenhoitajakin oli ollut ihmeissään.
Eli miksi liikkuisin, vaikka mua ei huvita? Hyvän fyysinen kunnon monipuoliset hyödyt korostuvat edellä kuvattujen tarinoiden lisäksi myös Firstbeatin tuoreen 90 000 henkilön tietokannan tuloksissa, josta näkyy selvästi fyysisen aktiivisuuden yhteys esimerkiksi koettuun stressiin ja palautumiskykyyn. Paremmassa fyysisessä kunnossa olevat kokivat vähemmän stressiä, heillä fysiologinen stressi oli pienempää, he palautuivat paremmin unen aikana ja päivällä, kokivat olonsa virkeämmäksi ja työn fyysinen kuormitus oli vähäisempää, vaikka askeleita kertyi päivän aikana enemmän kuin heikompikuntoisilla. Lisäksi parempikuntoisilla unen aikainen leposyke ja päivän aikainen keskisyke olivat matalammat kuin heikompikuntoisilla. Siinä on melkoinen lista syitä motivoitua liikkumaan, vaikka se ei aina huvita ja aloittaminen olisi vaikeaa.
Mutta kuinka saada itsensä liikkeelle, jos motivaatio puuttuu, jos ei yksinkertaisesti jaksa tai huvita? Ennen moinen ongelma tuntui itselleni kaukaiselta. Olen harrastanut liikuntaa koko ikäni, kunnes jossain vaiheessa huomasin, ettei se enää tuottanutkaan samaa hyvää fiilistä kuin ennen. Työpäivän jälkeen olin niin väsynyt, että sain suorastaan pakottaa itseni liikkumaan. Stressin lisääntyessä ja väsymyksen kasvaessa lähteminen muuttui koko ajan vaikeammaksi, kunnes jossain vaiheessa lakkasin kiusaamasta itseäni ja valitsin suosiolla helpomman vaihtoehdon, jäädä väsyneenä sohvalle viltin alle telkkaria tuijottamaan.
Mutta vaikka kuinka paljon lepäsin ja nukuin, en ollut yhtään sen energisempi tai vähemmän stressaantuneempi eikä palautuminen lisääntynyt Hyvinvointianalyysi-mittauksissa. Itse asiassa ajan myötä mitä vähemmän liikuin, sitä väsyneempi, stressaantuneempi ja masentuneempi olin ja palautuminen heikkeni entisestään. Meni kauan tajuta, ettei pelkästään akkuja lataamalla saa vireystilaa ja elämäniloa takaisin eikä kynnys lähteä liikkumaan ole huomenna matalampi kuin tänään. Aloin uudelleen pakottaa itseni liikkeelle, ja hyvää oloa alkoi pikku hiljaa virrata takaisin päin.
Kamppaillessa stressin, kiireen ja väsymyksen kanssa lähteminen ei ole helppoa, mutta kannattaa nähdä vaivaa etsiä keinot madaltaa kynnystä. Hyvä musiikki, mukavat urheiluvaatteet, hyvän ystävän seura, jopa uudet urheiluvarusteet, tai mikä tahansa se onkaan juuri sinulle. Kun muutaman kerran jaksat pakottaa itsesi liikkeelle, lähteminen helpottuu, ja liikunnan jälkeen olosi on parempi, mieli virkeämpi ja tunnet olevasi taas vähän vahvempi. Uusi tai vanha kiireen alle hautautunut harrastus voi herättää sinut uudella tavalla eloon. Anna itsellesi tilaisuus liikuttaa kehoasi, olla terveempi ja tuntea nautintoa, sillä liikunta on siihen kaikkeen terveellisin ja tehokkain lääke. Usein se mikä on meille syystä tai toisesta hankalaa, voi lopulta palkita meidät kaikkein parhaiten, ylitettyämme itsemme.
- Valitse laji, josta pidät. Kokeile erilaisia, etsi mikä tuottaa iloa ja nautintoa juuri sinulle.
- Vähänkin on parempi kuin ei lainkaan. Lähde aluksi vaikka vain 10 minuutiksi. Aika pitenee kuin itsestään seuraavalla kerralla.
- Ollessasi erittäin kuormittunut, harrasta jotain kevyempää, kuten kävelyä, joogaa, venyttelyä, pilatesta, uintia, tanssia tms.
- Silloin kun olosi on energisempi, uskalla kuormittaa kehoasi enemmän esimerkiksi juoksemalla kävelyn sijaan, pyöräilemällä mäkisemmässä maastossa tai tehden punttisalilla vähän raskaamman treenin. Liikkumalla välillä reippaammin kuntosi kehittyy tehokkaammin ja saat liikunnasta entistä suuremmat hyödyt.
- Muistathan myös terveellisen ruokavalion sekä riittävän rentoutumisen ja levon liikunnan vastapainoksi.
Lisälukemista:
Minä yönä uni on kaikkein palauttavinta? https://www.firstbeat.com/fi/uutiset/mina-yona-uni-kaikkein-palauttavinta/
Tan, X. 2016. Effects of exercise and diet on sleep among overweight and obese men with chronic insomnia symptoms. E-julkaisuna:https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/50939
Satu Tuominen, LitM, hyvinvointiasiantuntija, Firsbeat Technologies Oy
