Mikä pitää henkilökuntaa ja johtoa hereillä öisin?
Julkaistu: 28.9.2016 klo 06:52
Tiedämme, että yritykset, joiden henkilöstö palautuu arjessa toimivat paremmin myös paineen alla. Johtajat ja henkilöstö ovat silloin ketterämpiä päätöksentekijöitä, luovempia ja innovatiivisempia. Palautuneena ajattelu on kirkkaampaa ja on helpompi olla myös tietoinen omista ja toisten tunnereaktioista. On helpompi vahvistaa omia rajoja sekä kasvattaa itseymmärrystä. Silloin myös nukkuu yönsä levollisemmin.
Olen paljon pohtinut eri organisaatioiden kanssa palautumiseen ja arjen pelisääntöihin liittyviä käytäntöjä. Yllättävän usein olen törmännyt ajatukseen tai uskomuksen, etteivät päivittäiseen palautumiseen liittyvät arjen tauot ole sallittuja organisaatiossa. Usein kun asiaa avataan yhdessä, niin huomataan, että tämä uskomus on syntynyt pikkuhiljaa tiimin tai ihmisten mielen sisällä. Ajatellaan että näytän laiskalta, jos pidän päivittäisen tauon ilman tietokonetta tai jos rohkenen tehdä muutaman hengitysharjoituksen tai kävelylenkin kesken kovimman kiireen. Eräskin esimies sanoi minulle, ettei hän näytä tehokkaalta, jos hän pitää taukoja työpäivän aikana.
Menestyjät erottuvat, siitä että organisaatiossa luodaan työkykyjohtamisen kulttuuri. Vastuullista toimintakulttuuria luodaan, kun pidetään huolta myös organisaation koko henkilöstön palautumisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Organisaatioiden hyvinvointikulttuurissa on onneksi pitkään ollut ”sallittuja” erilaiset tyhy-‐päivät ja liikkumiseen liittyvät hyvinvointitoimet. Ne ovat tärkeitä, mutta on hyvä muistaa myös ihmisen kokonaisvaltaisuus. Kysymys voikin olla, että miten organisaatioihin saadaan syvempi ymmärrys kokonaisvaltaisiin ja prosessinomaisiin hyvinvointihankkeisiin ja miten huolehditaan henkisestä kunnosta. Joidenkin eläkevakuutusyhtiöiden tutkimusten mukaan yli 33% työntekijöistä kohtaa henkisen hyvinvoinnin haasteita. Toki hyvinvoinnin johtaminen lähtee jokaisesta yksilöstä ja myös vastuu on myös jokaisella itsellään. Viitekehys ja lupa toimia oman hyvinvoinnin eteen lähtevät kuitenkin yrityksen yhteisistä meta-‐arvoista ja johtoryhmän luomista malleista sekä niihin sitoutumisesta.
Miten teidän yrityksessä luodaan vastuullista toimintakulttuuria, jossa huomioidaan kokonaisvaltaiset hyvinvointihankkeet ja henkisen työkunnon rakentaminen?
Muutamia ajatuksia pohdittavaksi:
1) Miten työkykyjohtaminen saadaan nivoutumaan organisaatiokulttuuriin ja näkymään arjen pienissä valinnoissa sekä kahvihuonekeskusteluissa?
2) Onko henkilöstöllä mahdollisuus kehittää henkistä työkuntoa mm. keskittymiskykyä, paineensietotaitoa ja palautumista matalalla kynnyksellä?
3) Voidaanko teillä työhön liittyvästä jaksamisesta puhua avoimesti?
4) Onko henkilöstön ääni huomioitu työhyvinvoinnin kehittämisessä?
5) Onko työnorganisointi ja arkiset vuorovaikutustilanteet sekä pelisäännöt huomioitu hyvinvoivan työyhteisön rakentamisessa?
Hyvinvointi on monen tekijän summa. Tulevaisuuden menestyvät organisaatiot luovat vastuullista organisaatiokulttuuria.
Käynnistettävät kokonaisvaltaiset hyvinvointihankkeet antavat johdolla ja henkilöstölle mahdollisuuden nukkua yönsä rauhassa.
Parasta itsellesi ja työyhteisön menestykselle!
Oivaltamaan Oy,
Jaana Hautala, mentaalivalmentaja, NLP- kouluttaja, rentous- ja firstbeat asiantuntija
Tuon rohkeutta, innovatiivisuutta ja näkemystä työkykyjohtamisen kehittämiseen ja hyvinvointihankkeisiin.
Ydinosaamistani on mentaalivalmennus – itsensä johtaminen vaativassa ja alati muuttuvassa ympäristössä
