LähiTapiola tarttui mielen hyvinvoinnin asioihin
Julkaistu: 24.11.2019 klo 06:30
LähiTapiolassa on nostettu tänä syksynä henkisen ja mielen hyvinvointiin liittyvät asiat avoimesti esille ja osaksi arkea. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspoissaolojen syy niin Suomessa kuin LähiTapiola ryhmässäkin, ja asioihin haluttiin tarttua ennakoivasti. Yleisimmät työpaikoilla kohdattavat mielenterveyden häiriöt (F-diagnoosit) ovat arkisempia kuin usein kuvitellaankaan kuten mm. erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, stressi, unihäiriöt, unettomuus sekä kuormitus- ja jaksamishaasteet.
Henkilöstön hyvinvointi, työkyky ja tuottavuus eivät tapahdu itsestään vaan niiden eteen tehtävä töitä suunnitelmallisesti. Arjen haasteet ja henkinen jaksaminen ovat yhä useammin nousseet esiin työterveyshuollossa samalla, kun työelämän vaatimukset ovat muuttuneet vaativammaksi: työ on usein tietointensiivistä ja aivoille kuormittavaa. Tavoitteena onkin luoda yhteistä keskustelukulttuuria hieman herkiksikin koetuista aiheista kuten muutoksesta ja siihen liittyvistä tunteista, mielen ja aivojen kuormittumisesta, palautteen antamisesta ja pyytämisestä sekä oman hyvinvoinnin edistämisestä. Asioihin on haluttu tarttua ennakoivasti parantamalla keskustelukulttuuria asioista, joihin voimme työyhteisötasolla yhdessä vaikuttaa, kertoo henkilöstöpäällikkö Johanna Laitila.
Näin mielen hyvinvoinnin teemat näkyvät arjessa
Henkisen hyvinvoinnin asiat ovat mm. LähiTapiola Pohjoisessa esillä kuukausittain Mielikki –teemalla luennoilla, tiimipalavereissa, workshopeissa, sekä yksilö- ja paritehtävissä. Toteutamme tätä ketterän oppimisen keinoin niin, että meillä on sopivassa suhteessa tiedon ja tietoisuuden lisäämistä asioista ja sitäkin enemmän yhdessä oppimista ja uusien oivallusten tekemistä yhdessä. Yhteisellä keskustelulla rakennetaan samalla vuorovaikutusta, luottamusta, yhteisöllisyyttä ja psykologisen turvallisuuden tunnetta. Näin mikään aihe ei ole toivottavasti sellainen, josta ei voisi työpaikalla puhua, toteaa Johanna. Kuukausittain vaihtuvien teemojen aiheina ovat olleet mm. muutostilanteet ja niihin liittyvät tunteet, kognitiivinen ergonomia ja aivojen jaksaminen, palautekulttuuri ja sen edistäminen.
Omassa tiimissä erityisesti kognitiivinen ergonomia on puhututtanut. Avokonttori tuo tähän omat haasteensa, mutta yhdessä on tiimin kanssa yritetty etsiä sopivia toimintatapoja ja herättelemään jokaista myös ottamaan vastuuta muun muassa siitä, että äänen tasot ei nouse puhelimessa kovin korkeaksi. Henkinen hyvinvointi ja teemat sen ympärillä on ajankohtaisia ja jokaista koskettavia. Arki on ajoittain hyvin hektistä, joten itse ainakin odotan erityisesti jo joulukuun teemaa, jossa keskitytään oman palautumisen vaalimiseen, kertoo digicenterissä työskentelevä Sofia Kyhälä.
Arvot perustana
LähiTapiola on elämänturvayhtiö, jossa myös henkilöstön elämänturva, kuten hyvinvointi ja työkyky on nostettu yhdeksi henkilöstöjohtamisen painopisteeksi. Toimintamme perustuu yhteisiin arvoihin hyväntahtoisuus, rohkeus ja intohimo, jotka antavat hyvän perustan huolehtia niin asiakkaiden kuin työyhteisönkin hyvinvoinnista. Esimerkkinä arjessa näkyy mm. johdon kiinnostus hyvinvointiasioihin: esimiehet puhuvat rohkeasti aina pääjohtajaa myöten vähintään kahdeksan tunnin yöunien merkityksestä hyvinvointiin, kertoo Johanna Laitila.
Hyvän työkykyjohtamisen peruspilareihin kuuluu saumaton yhteistyö työterveyden ja eläkeyhtiön kanssa sekä varhaisen välittämisen mallin aktiivinen käyttö. LähiTapiolassa varhaisen välittämisen Pidä huolta -malli aktiivisessa käytössä esimiehillä ja koko henkilöstöllä, tarkoittaen että välittäminen ei ole vain esimiehen tehtävä vaan kuuluu koko työyhteisölle. Työkykyjohtamisen mittareita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä ja työsuojelu- ja hyvinvointiryhmässä sekä tehdään toimenpiteitä asioiden kehittämiseksi yhdessä henkilöstön, henkilöstönedustajien, hyvinvointiagenttien, työterveyden ja eläkeyhtiön kanssa. Työsuojelu- ja hyvinvointiryhmä toimii mm. projektissa ohjausryhmänä ja suunnittelee kuukausiteemoja kumppaneiden kanssa yhdessä. Myös sisäiset hyvinvointiagentit auttavat onnistumaan asioiden esillä pitämisessä ja tukevat asian näkyvyyttä mm. sisäisissä viestintäkanavissa.
Suunnitelmallinen työkykyjohtaminen näkyy työn ilona ja parempana jaksamisena, mutta toki lopulta myös tuottavuutena, ja siksi näiden asioiden täytyy olla ylimmän johdon agendalla, kertoo toimitusjohtaja Veli Rajakangas. Työantaja tukee henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä parhaansa mukaan, mutta jokaisen omaa vastuuta ja aktiivista osallistumista tiimi- ja työyhteisötasolla ei voi silti olla korostamatta. Yhteiselle keskustelulle tärkeistä teemoista on tärkeää antaa aikaa, sillä tällä rakennetaan myös pohjaa tulevaisuuteen, jatkaa Johanna.
**
Johanna Laitila on ihmisistä, heidän kehittymisestä ja hyvinvoinnista kiinnostunut henkilöstöpäällikkö/Business HR ja Business coach, joka haluaa olla kehittämässä innostavia työpaikkoja.
Johannan löydät Linkedistä ja twitteristä @johannaklaitila
