Lääkärin työn keskeisimpiä tavoitteita on tuottaa hyvinvointia potilaille. Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan sitä on työstettävä jatkuvasti. Vastuu tästä on lääkärillä itsellään, mutta myös hänen esimiehillään ja koko työyhteisöllä. Lääkärin työhyvinvointi edellyttää sitä, että osaaminen ja työmäärä ovat kohdallaan, työvälineet ja työyhteisö muiden kanssa toimivat ja työ antaa onnistumisen kokemuksia.

Suomen Lääkäriliitto on perustettu 1910 ja siihen kuuluu noin 95 % Suomessa toimivista lääkäreistä. Jäseniä on tämän vuoden alussa reilut 24 000. Lääkäriliiton keskeisenä tehtävänä on jäsentensä ammatillinen edunvalvonta. Lääkäriliitossa toimi vuosina 2011–2012 Lääkärien työhyvinvointi -työryhmä, jonka tehtävänä oli esittää toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja selvittää lääkärien työterveyspalvelujen käyttöä. Työryhmän muistio ”Lääkärintyöstä hyvinvointia” hyväksyttiin syksyllä 2012. Muistioon sisältyy lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joita Lääkäriliitto edistää jatkossa.

Lääkärikunnassa on valitettavan pitkään ollut vallalla itsehoidon periaate. Lääkäriliitto kannustaa sairastuneen lääkärin hakeutumista toisen kollegan vastaanotolle. Sairastuneella lääkärillä tulee olla oikeus olla potilas ja potilaana olevan lääkärin on hyvä pysyä potilaan roolissa. Lääkäreille tulee luoda toimiva työterveyshuolto. Huonosti voiva lääkäri on myös potilasturvallisuusriski. Lääkäriliitossa on toiminut 15 vuoden ajan luottamuslääkärijärjestelmä, joka takaa joustavan ja matalan kynnyksen väylän lääkäreille omissa terveysongelmissaan.

Lääkärin työhyvinvointi heijastuu välittömästi hänen potilaisiinsa. Huonosti voiva lääkäri on uhka niin potilaille, työyhteisölle kuin itselleenkin. Tästä syystä lääkärin työhyvinvoinnista huolehtiminen on koko yhteiskunnan etu.

Hannu Halila
varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto
Lääketieteen ja kirurgian tohtori, erikoislääkäri
Terveydenhuollon hallinnon dosentti (HY)