Koulutushaasteeseen vastaa parhaiten hän, joka osaa johtaa itseään
Julkaistu: 31.1.2020 klo 06:15
Elinikäinen oppiminen toteutuu vain kun ihmisen oppimistarpeet kohtaavat koulutustarjonnan, joka tänä päivänä on todella runsasta.
Mitä tahansa tietoa tai taitoa voi lähteä opettelemaan heti kun haluaa. Osaamisvajeen korjaamiseen on tarjolla koulutusta, mentorointia, työnohjausta, erilaisia mobiiliapplikaatioita, verkkokursseja ja perinteistä kasvokkain tapahtuvaa koulutusta.
Miksi siis ei jatkuvasti oppisi uutta? Koulutushaaste-kampanjan tutkimuksen mukaan henkilöstökoulutuksen laskun ykkössyy kuulemma on ”ajan puute”.
Kiire on vain tunne. Ikuinen kiire on suorastaan vaarallista – sekä terveydelle että psyykelle ja työnteon onnistumisen kannalta. Kiire alentaa rimaa kun on koko ajan helpointa mennä siitä, missä aita on matalin. Työn laatu on keskinkertaista ja kokonaistulokset heikot kun ihminen ei edes ehdi pysähtyä ajattelemaan miten hän voisi tehdä asioita vähän huolellisemmin tai kunnianhimoisemmin.
Varsinkin johtavassa asemassa olevan henkilön on pidettävä huolta siitä, että hän miettii asioita pitkäjänteisemmin, eikä koko ajan ole sammuttamassa tulipaloja. Mieluiten hän tietysti strukturoi ja johtaa toimintaa niin, ettei tulipaloja edes synny. Silloin itsensä johtaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Menestymisen kannalta ratkaisevia ovat kyky asettaa tehtävät joka viikko ja joka päivä tärkeysjärjestykseen sekä kyky sitten fokusoida siihen, mikä kulloinkin on tärkeintä.
Elämme jatkuvassa tietotulvassa. Jos antaa sähköpostiviestien ohjata päivittäistä tekemistään, niin ei muuta teekään kuin reagoi muilta tuleviin pyyntöihin ja ehdotuksiin. Jokainen tarvitsee toimivat tavoitteet, selkeän toimenkuvan ja realistiset aikataulut. Henkilö, joka johtaa itseään luo ne itselleen. Muuten ne on saatava esimieheltä. Esimiestyöhön kuuluu varmistaa hallitseeko alainen edellä mainitut itsensä johtamisen taidot vai missä määrin hän tarvitsee ohjausta.
Työntekijällä itsellään on tietysti vastuu analysoida jatkuvasti omaa tekemistään mahdollisimman realistisesti ja nostaa esille tarpeensa, jotta hän saa tarvitsemansa avun ajoissa, eikä vasta sitten kun on liian myöhäistä. Jotta minimoidaan puolin ja toisin epätietoisuus siitä mikä tilanne on, tarvitaan säännöllisesti avointa keskustelua siitä mitä kukin työntekijä omasta mielestään tarvitsee ja mitä hän johdon asettamien tavoitteiden näkökulmasta katsoen tarvitsee.
Siinä vaiheessa kun johto määrittelee organisaation tavoitteita on hienoa jos se ei se tapahdu vain kulmahuoneessa, vaan niin, että jokainen osallinen voi antaa näkemyksensä. Tällä on äärimmäisen positiivinen vaikutus yrityskulttuuriin. Samalla se kehittää kaikkien vuorovaikutustaitoja.
Kun tietoa ja osaamista ei voi tuputtaa ja oppimisen motivaation on oltava oppijassa itsessään. Loppukädessä on jokaisesta itsestään kiinni aktiivisesti hankkia – tai vähintäänkin ottaa vastaan – se koulutus ja muu tuki, joka edistää omaa kehittymistä. Parhaiten kehittyy ihminen, jolla itsellään on elämänsä ohjakset selkeästi omissa käsissään. Hän seuraa maailman menoa ja ymmärtää koko ajan oman asemansa puutteineen ja vahvuuksineen.
Osaamisvajeen korjaamiseen on tarjolla ennennäkemättömän runsaasti sisältöjä. Niitä on myös saatavilla lukuisin eri tavoin ja monista eri kanavista. Kunkin meistä on osattava tarttua juuri tällä hetkellä tarvitsemaamme sisältöön ja juuri itsellemme sopivassa muodossa ajoissa ja hyvällä motivaatiolla. Koulutushaasteeseen vastaa parhaiten hän, joka osaa johtaa itseään.
Kirjoittaja on henkilöstöpalveluyritys Eilakaislan toimitusjohtaja Erika Ehrnrooth.
Kuulet lisää Erikan näkemyksiä ma 27.1.2020 julkaistussa podcastissa: bit.ly/SOPRA200127
