”Kolme pointtia” tuottavuuden parantamiseen
Julkaistu: 28.5.2024 klo 08:12
”Miten Suomen tuottavuuden saisi nousuun?” minulta kysyttiin ja jäin pohtimaan asiaa. Asia on varmasti monitahoinen ja helppoa vastausta siihen ei ole. Yritin kuitenkin miettiä asiaa johtamisen näkökulmasta, koska siihen esihenkilöt voivat aivan heti tämän luettuaan vaikuttaa – ja vaikka eivät lukisikaan niin johtamisen kehittäminen ja ”tässä heti mulle kaikki” keino. Vaikutus alkaa heti tänään, jos sitä haluamme.
Tässä mietintää yksinkertaisten asioiden kautta.
- Esihenkilö on ihmisiään varten – auttaa ja tukee
Johtamisen kehittämisessä pumpataan esihenkilöt aika usein täyteen erilaista teoriaa ja johtamisen malleja, joita pitäisi soveltaa arjen kiireessä. Teoriat ovat toki hyviä ja tarpeellisia oman itsensä tuntemiseen, mutta haasteena on todellakin asioiden yksinkertaistaminen arkeen. Sen lisäksi asia, josta pitäisi puhua on esihenkilöiden rooli organisaatiossa. Ovatko he ”piiskaamassa” top to down asioita omille ihmisilleen ja hyvin usein sen piiskaamisen kautta pilaamassa motivaatiota vai ovatko he todella ihmisiään varten – auttamassa ja tukemassa?
Itse olin kolmekymppisenä siinä ajatuksessa, että olisi kiva olla pomo, niin olisi paljon alaisia, jotka olisivat minua varten. Onneksi ajatus ja asenne kääntyi kokemuksen kautta ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että pomona olen aina omia ihmisiä varten. Kuuntelemassa ongelmia ja uusia ideoita, analysoimassa yhdessä bisneksen haasteita ja miettimässä kaiken palautteen perusteella yhdessä tulevaisuutta.
Uskon, että jatkuvan tehokuuden ”ruoskimisen” sijaan esihenkilön roolin tulisi olla edellä mainittu – ihmisten työn helpottaja. Helpottamisen avulla tehokkuuskin kasvaa ja ihmisen viihtyvät. Pitkällä jänteellä myös tulos kasvaa aivan varmasti.
- Arjen hyvässä fiiliksessä ihmiset tekevät parhaansa
Jotenkin tämän kevään aikana on korviin kantautunut yhä useammin kommentteja ”nyppii lähteä töihin” tai ”en jaksa tehdä mitään ylimääräistä” tai ”teen töissä vain pakollisen”. Keskustellessa on tullut ilmi, että ihmisen motivaatio on ollut aika hukassa arjen johtamisen takia. Liikaa sanelua, mielipiteitä ei kuunnella, ongelmiin ei puututa eikä edellä mainittua ihmisen arjen helpottamista tehdä lainkaan. Mahdollisesti tulee lisää prosesseja ja erilaisia ohjesääntöjä ja ihmisten arjen tekemisen ilo häviää. Tässä tilanteessa ihmiset tekevät tosiaan vain pakollisen.
Itse uskon valtavasti siihen, että juurikin toisinpäin, auttamalla ja kuuntelemalla, tekemällä yhdessä asioita, helpottamalla työtä ja rakentamalla yhteisesti tulevaisuutta siten että ihmiset saavat olla mukana vaikuttamassa – myös heidän fiiliksensä paranee ja työn ilo palaa. Hyvä fiilis kertoo aika usein myös hyvästä motivaatiosta. Ihmiset joustavat, suhtautuvat työhönsä positiivisesti ja hyvin usein tekevät parhaansa pakollisen sijaan. Siinä se iso ero – tuottavuudessakin
- Johtamisen kehittäminen ja tunnusluvut mukaan hallitusten ja johtoryhmien agendalle
Vuosien aikana on tullut osallistuttua kymmeniin jollei satoihin johtoryhmien ja myös hallitusten kokouksiin. Yhteistä kaikille on ollut se, että agendalla on ollut tyypillisesti aina esimerkiksi myynnin tilanne ja tunnusluvut koko organisaation ja esim. eri osastojen osalta. Seuraavaksi on menty taloudelliseen tilanteeseen ja analysoitu tuloslaskelmaa ja tasetta. Sen jälkeen on siirrytty muihin tärkeisiin projekteihin tai laatuasioihin tai vaikkapa tietojärjestelmän haasteisiin. Toki listalla on voinut olla joitain HR-asioita, mutta vain silloin, jos niille on jäänyt aikaa muilta ”tärkeimmiltä asioilta”.
Yksi asia on monesta kokouksesta unohtunut ja sen nostaminen kaikkien johtoryhmien ja hallitusten kokousten agendalle olisi tuottavuuden kannalta äärettömän tärkeää – nimittäin johtamisen kehittäminen ja se tunnusluvut edelliseltä kuukaudelta (tai kvartterilta). Johtamisen kehittämisen nostaminen agendalle nostaa sen tärkeyden esille kaikille, eikä pelkästään esille vaan siitä syntyy toivottavasti jatkuvia arjen toimenpiteitä. Jos johtamisen kehittämistä voidaan lisäksi mitata eri tunnuslukujen kautta ja nostaa ne esille kuukausittain on mielestäni otettu iso askel myös muiden tunnuslukujen positiiviselle kehittymiselle. Nehän nimenomaan syntyvät ihmisten tekemisen kautta ja mitä parempaa johtaminen on – sitä paremmat johtamisen tunnusluvut ovat ja sitä useammin ihmiset tekevät parhaansa – organisaation tulos kokonaisuutena paranee.
Eli johtamisen kehittäminen ja sen tunnusluvut kokousten agendalle – heti.
Yhteenvetona:
Jotenkin uskon, että näitä kolmea asiaa miettimällä ja kehittämällä saamme tuottavuutta ylöspäin ja nimenomaan siten, että ihmiset ovat siinä yhdessä mukana. Ei ”top to down” infolla tai management-ruoskaa heiluttamalla vaan sillä, että asioita tehdään helpommaksi, arjessa on hyvä fiilis ja johtajuuden kehittäminen ja jatkuvalla agendalla muitten tunnuslukujen kanssa. Kaikki nämä avoimesti ja läpinäkyvästi.
Vasta tässä vaiheessa blogia kirjoittaessani havahduin siihen, että melkeinpä kopioin Presidentti Stubbin kolmea pointtia. No, Suomenmaa lehdessä oli muistaakseni helmikuussa otsikkona ”Kolme pointtia korvaa kryptisen liturgian”. Blogin otsikko meni siis uusiksi – Hyvä niin 😊.
Kirjoittaja:
Ari Rämö
Key Note Speaker & Writer
