Kirjallisuuden lukeminen herättää etätyössä katoavan luovuuden
Julkaistu: 9.12.2021 klo 07:30
Moni on korona-aikana kaivannut inspiraatiota tai jotain muuta luovuuden lähdettä, kun virikkeitä ympärillä on niukasti ja vuorovaikutus on rajoittunut vakavana puhuviin päihin tai pelkkiin mustiin nimiruutuihin. Asia on huomattu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, jonka blogitekstin mukaan mielikuvitus ja luovuus kapenevat usein juuri silloin, kun ongelmia pitäisi ratkoa tai kun olisi ammennettava voimaa muutokseen. Blogissa kysytäänkin, miten luovuutta elämän voimavarana voisi vahvistaa?
Olin puhumassa WGH tapahtumassa Musiikkitalolla luovuudesta ja inspiraatiosta työelämässä. Kutsuin esitykseeni mukaan kirjailijan, luovuuden ammattilaisen, paljastamaan meille salaisuuden, miten luovuutta ja inspiraatiota pidetään yllä varsin eristäytyneissä olosuhteissa. Kirjailija työskentelee jatkuvasti olosuhteissa, joissa me elimme eristyksen aikana. Silti kirjailija säilyttää luovuutensa. Miten hän sen tekee? Mistä saa inspiraatiota?
JP:n vastaus oli aika yksiselitteinen. Hän on aina lukenut paljon ja lukee edelleen.
Amerikkalainen start-up guru Caterina Fake sanoi HS Vision haastattelussa: ”Ihminen, joka ei lue, surkastuttaa mielikuvituksensa. Kirjallisuus auttaa näkemään maailman toisen ihmisen silmin ja samaistumaan.”
Bill Gates lukee iltaisin. Eikä ihme, koska lukeminen muun muassa ehkäisee stressiä ja alentaa veranpainetta.
Lukemisen ansiot ovat siis kiistattomia. Miten tätä nerokasta keinoa voisi sitten yhdistää työelämään?
Mitä kannattaa lukea?
Monet kertovat lukevansa ammattikirjallisuutta tai self help oppaita ja sehän onkin yhtä tehokasta lukutreeniä kuin mikä tahansa muu lukeminen. Mielikuvitusta ja empatiaa lisätään kuitenkin tutkimusten mukaan kaunokirjallisuutta lukemalla. Kaunokirjallisuutta lukiessa aivoissa aktivoituvat suurin piirtein samat alueet kuin todellisissa tilanteissa. Tämä selittää osittain sen, miksi juuri kaunokirjallisuuden lukeminen lisää empatiaa. Samaa tarkoitusta palvelevat varmasti myös vetävästi kirjoitetut tietokirjat, vaikkapa nykyisin huippusuositut elämänkerrat.
Se, minkä genren kirjallisuudesta pitää, on yksilöllistä ja vaihtelee ajan mukaan. Pitkään suosiossa olleelle autofiktiolle odotetaan pian seuraajaa. Välillä pitkään suurelta yleisöltä unohduksissa ollut runous on löytänyt uusia väyliä tulla esille lavarunoustapahtumien ja somen kautta. Varsinkin nuoret ovat löytäneet runouden aivan uudella tavalla.
Hyvä keino löytää sopivaa lukemista, on mennä hengailemaan kirjastoon. Voin luvata, että tulet sieltä ulos painavan kassin kanssa.
Miten kannattaa lukea?
Oikeaa tapaa lukemiseen ei ole olemassa. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista. Lukemistahan se ei ole vaan kuuntelemista mutta sen hyvää tekevät vaikutukset eivät eroa paljonkaan tekstin lukemisesta. Äänikirjat eivät kilpaile painettujen kirjojen kanssa.
Äänikirja antaa uusia mahdollisuuksia nauttia kirjallisuudesta olosuhteista välittämättä. Monelle korona-ajan pelastus on ollut pitkät kävelylenkin kirjaa kuunnellessa. Itse tosin nautin eniten paperikirjoista ja jos on hankalaa asettua lukemaan, palkitsen itseni jollain herkulla lukemisen ohessa.
Lukeminen mielletään usein yksinäiseksi puuhaksi. Ei sen näin tarvitse olla vaan lukeminen voi olla hyvinkin yhteisöllinen kokemus. Työyhteisössä lukupiiri tai keskustelut yhteisestä lukukokemuksesta voivat antaa työntekijöille uudenlaisia virikkeitä ja parantaa työilmapiiriä. Kirja on kuin yhteinen kokemus tai tuttu henkilö, josta riittää puhuttavaa.
Miten selättää lukujumi?
Monet valittavat lukujumia ja sitä, että ei jaksa keskittyä. Ihmisten keskittymiskyvyn onkin todettu heikentyneen huomattavasti viime aikoina. Kaunokirjallisuus on hyvä ja hauska tapa kehittää omaa keskittymiskykyään. Rakastan sitä tunnetta, kun tarina vie mennessään eikä ympäristöllä ole enää mitään väliä. Sitä kun ei malta odottaa, milloin pääsee taas avaamaan kirjan ja hyppäämään sen maailmaan.
Helppo tapa koukuttua kirjaan on samaistuminen. Myös jännitys ja vahvat tunnetilat saavat helposti pauloihinsa. Kun lukukunto on jo parempi, voi tarttua huoletta klassikoihin ja paljon syventymistä vaativiin teoksiin.
Joillekin oman tekstin tuottaminen innostaa lukemaan muutakin. Kirjoittaminen on helppo ja kustannustehokas tapa toteuttaa luovuuttaan (ei vaadi välineitä tai erillistä tilaa) mutta ei se helppoa ole. Kirjoittaminen kehittyy vain kirjoittamalla ja lukemalla.
Toimiva tapa innostua kirjasta on tavata sen kirjoittaja. Kirjailija houkuttelee helposti kuulijan tarinoidensa maailmaan ja saa uteliaaksi. Lukukeskuksesta voi tilata puhumaan kirjailijan – tilauspalvelussa on 1000 kirjailijaa ja neuvojakin annetaan, jos ei sopivaa löydy. Kirjailija voi kertoa omasta työstään tai jostain tietystä aiheesta, josta on kirjoittanut. Vierailu on usein vuorovaikutteista. Monet kirjailijat vetävät myös luovan kirjoittamisen kursseja. Se on helppo tapa kehittää omaa luovuuttaan ja tarinankerronnan taitojaan.
Ilmi Villacis, toiminnajohtaja, Lukukeskus
