Kevapäivän terveiset – johtamisen kautta
Julkaistu: 15.3.2023 klo 07:43
Kevapäivä järjestettiin 9.3.2023 Tennispalatsissa Helsingissä lähitapahtumana muutaman koronavuoden jälkeen. Paikalla olikin 450 julkisen sektorin johtamisen, henkilöstön ja työkyvyn asiantuntijaa kuulemassa huippuluokan ohjelmaa. Ja striimin kautta mukana oli vielä enemmän ihmisiä – yhteensä Kevapäivä tavoitti tuhat kuulijaa!
Päivän alussa saimme kuulla koskettavat terveiset Ukrainasta suurlähettiläs Olga Dibrovan kertomana. Ukrainalaiset kestävät vahvan kansallistunteen ja kansainvälisen -myös Suomen – tuen avulla! Todella vaikuttava avaus Kevapäivälle.
Käyn tässä blogissa läpi Kevapäivän kolmen alustajan ydinkohdat ja perustelen sen jälkeen, miksi koen johtamisen tärkeäksi kaikille niille.
Monimuotoisuutta, ratkaisukeskeisyyttä ja aivojen toimintaa
Kansainvälisten osaajien Suomi oli Aicha Manain (https://twitter.com/AichaManai) alustuksen otsikko. Alustuksessa Aicha kertoi aiheesta DEI (Diversity – Equity – Inclusion eli Monimuotoisuus – yhdenvertaisuus – inkluusio) viitekehyksen kautta. Suomalainen työelämä on nyt monimuotoisempi kuin koskaan ja työvoimapulan kautta se monimuotoistuu ja kansainvälistyy yhä enemmän.
Monimuotoisuudella on useita hyötyjä, aina innovatiivisuudesta taloudelliseen kannattavuuteen. Lisäksi meillä on yhdenvertaisuuslaki – ja silti työpaikoilla nähdään haasteita maahanmuuttajien ja muuten erilaisten ihmisten kohtelussa. Ennakkoluuloista päästään eroon parhaiten johtamisen kautta – keskustellaan ilmiöstä, päätetään toimintatavat ja toteutetaan niitä jämäkästi. Siis johtamisen kautta.
Professori Jari Stenvallin (https://www.linkedin.com/in/jari-stenvall-1790816/) aihe oli Ratkaisukeskeinen julkinen johtaminen. Stenvallin mukaan julkisen sektorin työ on isossa murroksessa ja nyt tarvitaan tosiasiat tunnistavaa optimismia, sujuvan ja merkityksellisen arjen johtamista, sekä ratkaisukeskeistä ja näkemyksellistä johtamista.
Ratkaisukeskeisessä johtamisessa etsitään ratkaisuja oikein määritettyihin ongelmiin. Sekä ihmiset että yhteiskunnat ovat kehittäneet ratkaisukeskeisyyttä, koska siitä on hyötyä. Lisäksi teknologia tuottaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ratkaista ongelmia. Ratkaisukeskeisessä toiminnassa vastuu jakaantuu usein monelle ihmiselle organisaatiossa. Stenvall linjasi kuitenkin selkeästi, että vastuu ratkaisukeskeisessä johtamisessa on organisaation johdolla.
Professori Minna Huotilainen (https://twitter.com/minnahuoti) toi alustuksessaan Hyvinvoivat aivot työssä? esiin tehokkaana pidetyn multitaskauksen negatiiviset heijasteet. Kun tehdään kaikkea samaan aikaan – siis sählätään – kuormitutaan ja tuottavuuskin kärsii. Liiallisiin ulkoisiin ärsykkeisiin reagoidaan ”taistele tai pakene” periaatteella ja kuormitutaan lisää.
Elämäntavoilla on iso merkitys aivojen toiminnalle. Uni mahdollistaa prosessoinnin ja tiedonsiirron aktiivisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin. Toisaalta liikunta kasvattaa aivojen muistikeskuksen, Hippokampuksen kokoa! Työssä on tärkeää kehittää sekä työn sujuvuutta että työn tauottamista ja palautumista. Molempia – johtamisen kautta.
Johtamisen kautta – organisaation tehtävää tukien
Strategisella työkykyjohtamisella voidaan tukea organisaation varsinaisen toiminnan tavoitteita. Tällöin johtamisen tavoitealueet määritellään tukemaan henkilöstön strategisia kompetensseja, niitä taitoja ja kyvykkyyksiä, joilla strategiset tavoitteet saadaan toteutettua. Tämän rinnalla pohditaan ja päätetään eri toimijoiden vastuut ja roolit eri kyvykkyyksien johtamisessa, luodaan siis johtamisrakenne jonka kautta tavoitteet toteutetaan.
Omassa kehittämistyössäni esitän tuon johtamisrakenteen johtamismatriisin avulla. Matriisin sarakkeisiin sijoitetaan johtamisen tavoitealueet – esimerkiksi osaamiseen, työkykyyn ja vaikka motivaation liittyvät kokonaisuudet. Tavoitealueiden alle kirjataan niiden tarkat tavoitteet, niitä mittaavat mittarit ja raportointi, sekä kaikkien toimijoiden vastuut ja roolit. Johtamismatriisi luo selkeyttä johtamiseen.
Selkeä johtamisrakenne luo mahdollisuuden uusien asioiden läpiviemiseen tai olemassa olevien ilmiöiden vahvistamiseen. Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta on helppo lähteä edistämään, kun johtamisen rakenne ja eri toimijoiden vastuut ovat selkeät. Ratkaisukeskeinen johtaminen suorastaan tarvitsee selkeitä rakenteita ja päätettyjä vastuita. Ja aivojen hyvinvointia tukevien toimintojen toteuttaminen onnistuu sujuvasti selkeässä johtamisrakenteessa. Ilman johtamista työtä ei tauoteta – sehän on laiskottelua!
Johtamisen selkeyttä Kevan kumppanina
Keva kilpailutti vuonna 2021 kahdeksan työkykyjohtamisen kumppania, olemme kolmikkona Ossi Aura (https://www.linkedin.com/in/ossi-aura/ ), Jalmari Eklund (https://www.linkedin.com/in/jalmari-eklund-681b9b5/ ) ja Annemaija Summanen (https://www.linkedin.com/in/annemaija-summanen-ba49a616b/ ) yksi näistä kumppaneista. Tuemme Kevan kumppanina julkisen sektorin organisaatioiden ja myös julkisen sektorin omistamien osakeyhtiöiden työkykyjohtamista mm. johtamisrakenteen kehittämisen kautta.
