Kestävä tuloskehitys rakentaa yrityksesi tulevaisuuden
Julkaistu: 12.5.2023 klo 07:00
Kestävä tuloskehitys syntyy taloudellisen tuloksen ja henkilöstövoimavarojen tasapainoisesta kehityksestä. Talouden ja henkilöstön tilaa kuvaavien tunnuslukujen katsominen rinnakkain antaa selkeitä suuntalinjoja kehittämiselle. Kestävän tuloskehityksen varassa luodaan myös yrityksen liiketoiminnan uusiutuminen.
Henkilöstöön ja talouteen liittyvät tunnusluvut tasapainossa
Professori Guy Ahosen määritelmän mukaan ”kestävän tuloskehityksen saavuttaminen edellyttää lyhyen aikavälin taloudellisen tuloksen ja henkilöstövoimavarojen tasapainoista kehittymistä.” Tästä olemme myös Ossi Auran kanssa puhuneet paljon eri yhteyksissä. Olemme usein käyttäneet kuvaa, jossa henkilöstön tila on vaaka-akselilla ja taloudellista suorituskyky pystyakselilla.
Henkilöstön tilaa kuvaava tunnusluku, henkilöstötuottavuusindeksi, koostuu osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä. Henkilöstötuottavuus on erottamaton kokonaisuus, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Siksi henkilöstötuottavuus lasketaankin osatekijöiden tulona eikä summana. Kertolaskussa yksikin heikko osa-alue voi romahduttaa kokonaisuuden, vaikka kaksi muuta olisikin huipputasolla. Näin henkilöstötuottavuuden osaset juuri toimivat suhteessa toisiinsa.
Taloutta tarkasteleva tunnuslukumme rakentuu käyttökatteen varaan. Pelkkä käyttökate ei kuitenkaan ole suoraan käyttökelpoinen yritysten välisten vertailujen tekemiseen, koska eri isompien yritysten pitäisi ainakin periaatteessa pystyä tuottamaan euromääräisesti suurempaa käyttökatetta kuin pienten. Toisaalta myös toimialojen välillä on suurta vaihtelua käyttökatteen tasossa. Siksi tarkastelemmekin käyttökatetta suhteessa toimialan mediaaniin. Käyttökatteen erotus toimialan mediaanista voidaan laskea jokaiselle yritykselle erikseen ja tulosten vertailukelpoisuus säilyy toimialasta riippumatta.
Mutta miksi henkilöstötuottavuudessa on juuri nämä kolme osatekijää? Osaamisen merkitys henkilöstötuottavuudessa on ilmeinen – tämän päivän liike-elämässä kohdattaviin haasteisiin vastataan erityisesti osaamisen varassa. Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä, jos henkilöllä ei ole halua ja valmiutta käyttää osaamistaan organisaation tavoitteiden toteuttamiseen. Motivaatio antaa siis osaamiseen käyttämiselle suunnan. Henkilöstötuottavuuden kolmantena komponenttina työkyky varmistaa toteutuksen mahdollistamalla sen, että henkilö kykenee ylipäätään toimimaan työyhteisönsä jäsenenä.
Ryöstöviljelystä kestävään tuloskehitykseen
Henkilöstötuottavuusindeksin keskiarvo jakaa yritykset keskimääräistä heikompiin ja parempiin. Vastaavalla tavalla käyttökatteen mediaani jakaa yritykset taloudellisen tuloksen suhteen keskitason alle ja yli menestyviin. Nämä jaottelut tuottavat yhteensä neljä erilaista vaihtoehtoa: a) taloudellinen tulos on keskimääräistä parempi, mutta henkilöstötuottavuus keskimääräistä heikompi, b) sekä taloudellinen tulos että henkilöstötuottavuus ovat keskimääräistä heikommat, c) taloudellinen tulos on keskimääräistä heikompi, mutta henkilöstötuottavuus keskimääräistä parempi ja d) taloudellinen tulos että henkilöstötuottavuus ovat molemmat keskimääräistä parempia.
Vaihtoehto a) on ryöstöviljelyn tila. Yritys tekee kyllä tällä hetkellä hyvää taloudellista tulosta, mutta pidemmällä tähtäimellä tulostason ylläpitäminen ei välttämättä olekaan mahdollista. Ryöstöviljelyssä henkilöstö uupuu kovien tulostavoitteiden ja riittämättömän tuen takia. B) on kaikkein haasteellisin tilanne, sillä henkilöstön kehittäminen on välttämätöntä, mutta samaan aikaan myös talouden realiteetit on pidettävä tiukasti mielessä. Vaihtoehto c) tarkoittaa sitä, että haasteet ovat itseasiassa enemmän liiketoimintaan kuin henkilöstöön liittyviä.
Vaihtoehto d) on selkeä kuvaus sille, mitä professori Ahonen tarkoitti kestävällä tuloskehityksellä. Kun sekä henkilöstötuottavuus että yrityksen taloudellinen tila ovat samaan aikaan keskimääräistä paremmalla tasolla, se mahdollistaa hyvän tuloksentekokyvyn ylläpitämisen myös pidemmällä tähtäimellä. Tasapaino taloudellisen tuloksen ja henkilöstövoimavarojen välillä on kestävä reitti tulevaisuuteen, eli kestävän tuloskehitykseen.
Kassavirta ja uudistuminen ovat riippuvaisia toisistaan
Professori Ahosen näkemystä lyhyen tähtäimen tuloksellisuuden ja henkilöstövoimavarojen välisestä tasapainosta voidaan laajentaa myös pitemmän tähtäimen tuloksellisuuteen. Kestävän tuloskehityksen seuraavaan aaltoon liittyy ajatus siitä, että yritysten on uudistettava liiketoimintaansa vastatakseen muuttuvaan kysyntään. Tämän päivän kassavirta muodostaa perustan, jonka varassa tulevaisuuden uusiutumisen luominen on mahdollista. Uudistuminen muokkaa yrityksen liiketoimintaa vastaamaan muuttuneeseen kysyntään ja synnyttää siten puolestaan tulevaisuuden kassavirran.
ThinkFellows on kehittänyt mallin, joka tarkastelee yrityksen kassavirtaa ja uudistumista rinnakkain. Olen avannut tuota mallia aiemmassa blogissani. Tuo ajattelutapa muodostaa ThinkFellowsin liiketoiminnan perustan – yritykseni on olemassa tukeakseen asiakkaita uudistumiseen perustuvan kestävän tuloskehityksen luomisessa. Miten voisin auttaa juuri sinun yritystäsi tämän tavoitteen saavuttamisessa?
Tomi Hussi
Toimitusjohtaja
ThinkFellows Oy
