Hyvä elämä on sivistyskysymys?
Julkaistu: 6.9.2019 klo 06:00
Sivistymisen ydinajatus on siinä, että avartamalla omaa elämää siitä tulee rikkaampaa. Päinvastoin toimimalla elämä sulkeutuu ja näivettyy – vaikka samalla tunne elämän hallittavuudesta ja turvallisuudesta vahvistuu.
Avartuminen on kurkottelua sellaista kohti, jota ei ole. Uudet ajatukset osoittavat avartumisen toteutumista. Uusien ajatusten avulla voidaan sitten ottaa puheeksi sitä, mitä ei vielä ole olemassa, mutta joka voidaan alkaa tehdä todellisuudeksi jos halutaan. Näin syntyy kaikki uusi ja innovatiivinen. Jos uusia ajatuksia on, voidaan huomisesta alkaa tehdä parempaa kuin se mitä nyt on.
Sivistys kysyy, mitä on täysi ihmisyys. Vallalla olevat pelkistyneet ja ahtaat käsitykset elämästä saattavat hukata sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Alkaa vahvistumaan kokemus siitä, että omaksuttu hyvän elämän malli ei anna sitä, mitä se lupaa. Elämän täyteys jää tavoittamatta.
Sivistyminen varmistaa sitä, ettemme harhaudu pelkistämään elämän tarkoituksia, merkityksiä ja mielekkyyksiä liian kapeiksi, ohuiksi ja latteiksi. Sivistymisen haastetta perustelee se tosiasia, että ihmisen elämä Sinisellä planeetalla on ilmeisen ainutkertaista ja siten mittaamattoman arvokasta.
Sivistys haastaa löytämään keinoja astua joka päivä ulos siitä kapeakatseisuudesta, jota ihmiselle tyypillinen turvallisuushakuisuus pyytää lisäämään. Sivistyessään ihmisen kysyy itseltään ja toisilta, onko tässä kaikki.
Mitä loppujen lopuksi tarvitaan lisää ja mitä vähemmän, jotta elämä aukeaisi tähän hetkeen täyteläisenä. Täyteläiseksi koettu elämä ei välttämättä ole se kaikkein onnellisin olotila, sillä elämän arvokkuus on jotakin vielä enemmän kuin onnellisuus. Sivistys tunnistaa senkin, että mielekäs elämä tekee elämästä elämisen arvoista.
Arto O. Salonen esiintyy yhdessä Marja-Liisa Mankan, Miia Huitin, ja maailman tunnetuimman onnellisuustutkija Emma Seppälän kanssa Ilta onnellisuudelle -tapahtumassa 4.10 Tampere-talolla.
