Hymy pyllyyn, saa suorittaa!
Julkaistu: 12.4.2017 klo 06:00
Pelko saa meidät toimimaan. Hätätilanteiden sattuessa saamme pelosta voimaa, joka nostaa suorituskykymme äärimmilleen hetkellisesti. Pelko on voimaa. Vai onko?
Asia riippuu tilanteesta ja aikajänteestä. Pelko voi olla voimavara ja motivaattori lyhyellä aikajänteellä ja kriisitilanteessa. Tämä voi päteä myös työelämässä. Yleisesti ottaen pelko on kuitenkin huonoimpia motivaattoreita ihmisten suorityskyvylle vähänkään pidemmällä ajanjaksolla.
Pelon fysiologia
Jos olet opettaja, esimies tai valmentaja, tutustu pelkoon. Aloita vaikkapa Henkka Hyppösen mainiosta kirjasta Pelon hinta https://www.adlibris.com/fi/haku?q=pelon+hinta , jossa on selitetty erittäin vankalla tutkimustaustalla pelon fysiologia ja ne kehon mekanismit, jotka haittaavat toimintaamme pelkoreaktion iskiessä. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että pelkoreaktiot syntyvät aivorungon ja limbisen järjestelmän aktivoiduttua automaattisesti jostain impulssista. Aivokuvissa pelon näkee erityisesti mantelitumakkeiden (amygdala) aktivoitumisesta. Kertoman mukaan ne syttyvät “kuin kynttilät” kuvaruudulla. Mantelitumakkeet ovat hieman kynttilän, tai mantelin, muotoiset. Taistele, pakene tai jähmety reaktio käynnistyy ja aiheuttaa elimistölle enemmän tai vähemmän voimakkaan stressireaktion.
Tämä stressireaktio lamaannuttaa osaksi tiedonkäsittelyä ohjaavan otsalohkon toimintaa. Taistele tai pakene- tilanteessa ihmisen ei tarvitse niin tarkasti muistella asioita, vaan lihakset tarvitsevat äkkiä verta. Tämän vuoksi onnettomuuksien ja stressitilanteiden jälkeen emme usein muistakaan tarkasti mitä olikaan tapahtunut. Tämä on todettu lukuisissa silminnäkijöiden kuulemisissa onnettomuus- ja rikostilanteissa. Ihmiset muistavat ihan mitä sattuu. Tämä johtuu pelon aiheuttamasta stressireaktiosta.
Pelko ja oppiminen
Oppimiseen pelko vaikuttaa samalla tavalla. Karkeasti voisi sanoa, että kun pelkäät, et muista. Kun et muista, et voi tietenkään oppia. Kaikki, joilla on ollut pelottava opettaja tietävät tämän. Jos pelko on ollut sellaista, että taustalla on ollut kuitenkin luottamus, kyse ei ole aidosta pelosta, vaan tiukasta auktoriteetista. Tämä on usein hyvä asia oppimisen kannalta. Joku “pelottavaksi” sanottu opettaja onkin oikeasti ollut turvallinen opettaja, jonka auktoriteetin alaisuudessa on ollut turvallista oppia.
Pelko työssä
Työelämässä pelko aiheuttaa valtavat kustannukset työpahoinvointina, työtehon ja työpaivien menetyksenä sekä tehottomuutena. Tarinoita pelosta työelämässä voi lukea kirjasta Pelolla johtaminen on perseestä https://holvi.com/shop/H1MrJ4/product/cad4e115fb13c6a3e8d6f78bd600f4f8/ . Suomalaisen työelämän arki tulee siinä karusti esiin. Tämän kirjoituksen otsikko tulee erään johtajan tavasta käyttää armeijaterminologiaa alaistensa johtamiseen. Nauraminen kahvihuoneessa kielletty. Jatkuva työnteon kyttääminen sallittu. Tuleeko tuloksia? No tulee, mutta huonoja.
Pelon poistaminen
Mikä sitten poistaisi pelkoa oppimistilanteissa, työpaikalla ja kotona? Helpoin vastaus on luottamus. Jos luotat ryhmääsi, opettajaasi, esimieheesi tai puolisoosi, sinun ei tarvitse pelätä. Hyppösen kirjassa on myös käytännön vinkit fysiologisten pelkoreaktioiden hallintaan. Tärkein niistä on kiertäjähermon (vagus) kautta tapahtuva parasympaattisen hermoston aktivoiminen hengityksen avulla. Tarkemmin sanottuna uloshengitystä pitää pidentää noin tuplaksi suhteessa sisäänhengitykseen. Tätä voi jokainen kokeilla vaikka ennen esiintymistä. Toimii. Nykyneurologian keinoin on muuten opittu manipuloimaan pelkomuistoja ja poistamaankin niitä. Näin vaikuttavan prisma-dokumentin aiheesta http://areena.yle.fi/1-3551596 , jossa tuli paljon muutakin huimaa asiaa muistista ylipäätään.
Luottamus ja pelko
Millä esimies tai opettaja sitten voisi kerryttää luottamusta? Annetaan vaikka kaksi helppoa vastausta: avaudu ja anna vastuuta. Avaa jotain itsestäsi, muutu ihmiseksi. Annan vastuuta ja autonomiaa sopivasti niin, että oppilaat tai alaiset pystyvät tekemään päätöksiä, mutta kuitenkin onnistuvat vastuun kantamisessa. Luota ihmisiin. Paul J. Zak on tutkinut https://hbr.org/2017/01/the-neuroscience-of-trust luottamuksen neurobiologiaa ja löytänyt yhteyden luottamuksen ja oksitosiinin välillä: rakkaushormoni oksitosiinin määrä aivoissa lisää luottamusta. Luottamus taas on olennaisen tärkeää tuottavuudelle ja työhyvinvoinnille. Zakin tutkimuksissa on ilmennyt, että niissä yhtiöissä, joissa on korkea luottamustaso on 74% vähemmän stressiä, 76% parempi sitoutuminen, 13% vähemmän sairaspäiviä sekä 50% parempi tuottavuus. En usko, että kouluissa ja oppilaitoksissa on tästä poikkeavia tuloksia oppimistuloksissa. Sanomattakin on selvää, että pelko ja stressi vähentävät oksitosiinin määrää.
Logiikka toimii siis näin: Ne teot, jotka yhteisössä lisäävät rakkaushormoni oksitosiinia, kuten kehuminen, kommunikointi, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttaminen, ryhmässä onnistuminen ja moni muu sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisäävä asia, lisäävät ihmisten luottamusta toisiinsa. Luottamus taas parantaa sitoutumista, motivaatiota, työtyytyväisyyttä, oppimista ja kaikkea muuta hyvää.
KVG
Googlen Aristoteles-projekti https://www.nytimes.com/2016/02/28/magazine/what-google-learned-from-its-quest-to-build-the-perfect-team.html?_r=0 tutki sitä, minkälainen on hyvä tiimi. Valtavilla resursseilla toteutettu tutkimus tuli siihen tulokseen, että hyviä tiimejä yhdisti oikeastaan vain kaksi asiaa: 1. Hyvässä tiimissä kaikki olivat pitkässä juoksussa suunnilleen yhtä paljon äänessä (tasa-arvoinen kommunikaatio) ja 2. Tiimin jäsenillä oli keskimääräistä parempi kyky eläytyä toisten tunteisiin (empatia).
Jos työpaikoilla ja kouluissa, työssä ja oppimisessa, otettaisiin kolme painopistettä, tulisi niiden siis olla: Luottamus, kommunikaatio ja empatia. Suomi nousuun!
Tuomo Loukomies, Kirjoittaja on Kissconsulting oyn ”kaksinkertaistaja”. Tavoitteena työssään kaksinkertaistaan niin oppimiskapasiteettti kuin tulosvaikutuksetkin.
Pelolla johtaminen on perseestä teatteri esitys on 26.4.2016, Apollo live clubilla kello 19.30
