Huomio syömiseen töissä NYT!
Julkaistu: 21.10.2016 klo 07:28
Sari sairaanhoitaja kertoo: Ruokailuun ei tahdo löydy aikaa. Aina on joku tai jokin, joka on tärkeämpää kuin oma syöminen. Eväät pitää syödä hätäisesti. Lämmintä ruokaa ei kannata ajatellakaan, jos ei halua syödä sitä kylmänä. Nopeatahtinen syöminen jää päälle, ja kotonakin tulee syötyä ruoka nopeasti. Vatsa oireilee.
Timo toimistotyöläisen aamupäivän aikainen energiankulutus on ollut hyvin vähäistä, koska töihin on tultu autolla ja aamupäivä on kulunut tietokoneen ääressä. Lounasaikana mennään syömään henkilöstöravintolaan tai muuhun lähiseudun ravintolaan. Koska lounaasta maksetaan vajaa 10 euroa, syödään ainakin sen verran. Ruokaa kuluu helposti 1000 kcal edestä, vaikka ravinnontarve tyydyttyisi noin puolella siitä. Iltapäivällä housut kiristävät ikävästi, turvottaa. Väsyttää, ajatukset eivät tahdo pysyä kasassa.
Kampaaja-yrittäjä tilauskirjaa täyttäessään merkitsee kyllä itselleen ruokatauon, mutta luottoasiakkaalle on vaikea sanoa, että seuraava vapaa aika menee ensi viikkoon. Suunniteltu lounastauko jää siis pitämättä. Onneksi jääkaapista löytyy rahkapurkki. Ehkä sillä pärjää pitkän illan? Kylmää kahvia onneksi löytyy aina. Lopulta illalla kotona on nälkä sitä luokkaa, että helposti tulee syötyä ihan liikaa, ja syömisestä väsyneenä on pakko pötkähtää sohvalle.
Rekka-auton kuljettajan ajopiirturi kertoo, että kohta on aika pysähtyä tauolle. Paikaksi valikoituu huoltoasema, koska muutakaan ei ole nyt lähettyvillä. Kyllä täältäkin saa terveellistä, mutta tähän aikaan on valittavana kelmuun pakattu vehnäsämpylä tai munkki. Tai onhan täällä saatavana myös hampurilaisia. Tilattuun lounaaseen ei ole aikaa. Ruokailun jälkeen väsyttää, ja koska on pakko pysyä hereillä, energiajuoma auttaa. Työpäivän jälkeen vireystila on liian koholla, eikä uni tahdo tulla.
Kuulostaako tutulta?
Työaikainen ruokailu on yksi keskeinen työtehoon vaikuttava asia. Huonosti syönyt työntekijä ei työskentele täydellä teholla. Työaikainen ruokailu vaikuttaa myös terveyteen ja sitä kautta mm. sairauspoissaoloihin.
Vastuu hyvästä työaikaisesta ruokailusta on sekä työnantajalla että työntekijällä. Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että ruokailutauko pidetään. Kiireeseen ja venymiseen ei voi vedota jatkuvasti. Työntekijän ja pienyrittäjän vastuulla on pohtia, mikä on tärkeämpää kuin se, että syön hyvin?
Marja Vanhala,
laillistettu ravitsemusterapeutti, projektikoordinaattori
Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin -hanke
ODL Liikuntaklinikka
