Työterveyslaitoksen eilen julkaiseman tutkimuksen mukaan merkittävä osa meistä suomalaisista altistuu päivittäin

vakaville sisäilmaongelmille mm. homeelle ja kosteusvaurioille. Professori Kari Reijulan johtaman tutkimuksen

mukaan vaurioituneissa rakennuksissa asuu yhteensä noin 320 000-500 000 ihmistä. Tämän lisäksi vaurioituneissa

kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa viettää aikaa noin 230 000-360 000 suomalaista. Kosteus

– ja homevaurioilla on yhteys astman pahenemiseen, uusien astmojen syntyyn, hengitystieinfektioihin ja hengitystie

oireiluun. Mittavan inhimillisen kärsimyksen ja pysyvien astmadiagnoosien lisäksi tämä maksaa yhteiskunnalle

satoja miljoonia euroja vuodessa.

Tutkijat ehdottavat ratkaisuksi joukon toimenpiteitä, jotka ovat yksiselitteisesti ja viipymättä toteutettava.

Ehdotetut viranomaisiin kohdentuvat toimenpidesuositukset pitävät sisällään tärkeitä ja välttämättömiä toimia,

mutta eivät koko ratkaisua. Kansalaisjärjestöjen nivominen osaksi tätä työtä on keskeistä. Rakennuskantaan

kohdennettavien toimien, säädöspohjan kehittämisen ja eri viranomaisten yhteistoiminnan lisäksi kansalaisten ja

potilaiden aseman turvaaminen ovat yhtä keskeinen ja välttämätön osa hyvinvointiyhteiskunnalta vaadittavia

ratkaisuja. Kansalaisten ja potilaan mielipiteen kuuleminen sekä järjestötyöhön parhaiten soveltuvien mallien ja

työmuotojen kehittäminen takaavat avoimen ja yhteiskunnallisesti kestävän tavan rakentaa terveellisempää ja

puhtaampaa tulevaisuutta myös sisäilman saralla. Poliittisen tason kattavia ratkaisuja tarvitaan välittömästi.

Alan keskeisenä terveysjärjestönä Allergia- ja astmaliitolla on jo hihat käärittynä.

Asialla on toinenkin puoli. Kansalaisten tasapuolinen, riippumaton ja neutraaleista lähtökohdista tehtävä

tiedottaminen ja neuvonta sekä edunvalvonta sekä järjestöjen asiantuntemuksen jatkuva kehittäminen on yhtä lailla

turvattava. Toimenpidesuositusten mukaisesti riittäviä resursseja on ohjattava tutkimukseen ja asiantuntijuuden

sekä seurannan työkalujen kehittämiseen. Näihin välittömästi liittyvät terveysjärjestöjen rahoitusratkaisut ovat

paraikaa pohdinnassa Raha-automaattiyhdistyksessä.

Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Näin ei tarvit-

se olla. Tarvittavat ratkaisut eivät tule olemaan yksinkertaisia, nopeita tai halpoja, mutta yksikin kansalainen

ilman loppuelämän kestävää sairausdiagnoosia on sen arvoinen.

---