FRM – Vireyttä työhön – ”Fit for the duty” by Päivi Saarijärvi
Julkaistu: 26.5.2015 klo 12:48
Elämäntavat pysyvät, vaikka tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista tulvii ympärillä. Asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseen tarvitaan enemmän kuin yksittäisiä luentoja tai lyhyitä interventioita. Pysyvään muutokseen tarvitaan laajaa oman ymmärryksen heräämistä asiaan, motivaation löytymistä, sitoutumista sekä toistoa ja koulutusta.
Työelämässä tulee ottaa ihmisen fysiologia ja yksilöllisyys huomioon työn ja työvuorojen arjessa. Pelkät lait, asetukset ja sopimukset eivät yksin riitä takaamaan työntekijöiden vireyttä ja turvallisuutta.
Vireys on mielestäni se avainsana, joka kertoo jotain sekä työn tuottavuudesta että sen mielekkyydestä. ”Fit for the duty” – ilmaisu pitää sisällään oman väsymyksen hallinnan ja vireyden. Tähän yhdistettynä organisaation laajuinen riskinhallinta väsymykseen, niin FRM-paketti (Fatigue Risk Management) on valmis.
Yksi Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) aiheista vuodelle 2016, terveys ja elämäntapojen muuttaminen osuu täysin yksiin väsymysriskin hallinnan kanssa. FRM -menetelmä tarjoaa analyyttisiä keinoja tulokselliseen johtamiseen, tietoa, sitoutumista ja asenteellisuudesta pääsemistä.
Väsymysriskin hallinta etenee yrityksissä vaiheittain. Aluksi tietoa unesta, väsymyksestä, riskeistä ja FRM:stä tarjotaan läpi organisaation erilaisilla koulutuksilla, ohjauksilla, testeillä ja tietoiskuilla. Samalla tehdään yrityskohtaista alkuanalysointia riskeistä, joita väsymys yrityksessä aiheuttaa. Yrityksen johto ja omistajat sitoutetaan FRM:n käyttöönottoon ja kehittämiseen.
Seuraavassa vaiheessa kootaan ohjausryhmä viemään asiaa eteenpäin. He muodostavat yrityksen FRM -politiikan, valitsevat mittaustavat ja perustavat yritykseen sopivan raportointikulttuurin. Tärkein asia eli käytännön jalkautus läpi organisaation jatkuu läpi yrityksen elämänkaaren koulutuksella, seurannalla, auditeilla ja yrityskohtaisen FRM:n kehittämisellä.
STN:n julkaisussa todettiin että ”…tutkimuksen, poliittisen ohjauksen ja toimeenpanon toisiinsa yhdistäminen ei toimi yhteiskunnassamme terveyden alalla. Suomessa tehdään paljon selvitystyötä ja tutkimuksia, joita ei saada toimeenpantua….” Arvelen, että asian heikkous löytyy siinä, että asioita puidaan isoissa terveydenhoidon instansseissa ja halutaan antaa jokin viimeiseen asti valmisteltu, loppuun asti tutkittu malli, joka tarjotaan sitten työterveyshuollon kautta yrityksille.
Ymmärrän hyvin tutkimuksen tavoitteen; varmistaa asian soveltuvuus, luotettavuus ja tehokkuus mahdollisimman pitkälle. Yhdenkoon mallit eivät kuitenkaan yleensä saa aikaan parasta tulosta. On muistettava, että jokainen yritys on erilainen, sen riskit väsymyksen suhteen ovat erilaisia, tarve hallita riskejä on erilainen. Ihmisten fysiologian lainalaisuudet väsymyksen suhteen ovat kuitenkin pitkälti yhteneviä ja toisaalta on selvää mitä väsymys aiheuttaa tulokseen ja työviihtyvyyteen. Tässä löytyy ydin FRM:n kehitykseen: Tulosta haetaan yrityksen tavoitteen kautta, niin että vireys ja turvallisuus varmistetaan omalla valitulla toimintatavalla tutkittuun tietoon pohjautuen.
Päivi Saarijärvi, Vitalgo
