Diabetesta sairastavien määrä Suomessa on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuoden 2011 tilastojen mukaan yli 300 000 henkilöä käyttää diabeteslääkkeitä. Lisäksi arvioidaan väestötutkimusten perustella, että olisi yli 200 000 henkilöä, joilla on tietämättään diabeettiset sokeriarvot: verensokerin paastoarvo 7 mmol/l tai aterian jälkeinen verensokeri 11 mmol/l tai enemmän. Vielä suuremmalla joukolla on diabeteksen esiaste eli paastosokeri on 6-7 mmol/l tai aterianjälkeinen 8-11 mmol/l tasolla. Jokaisen aikuisikäisen kannattaisikin mittauttaa sokeriarvonsa viiden vuoden välein.

Diabeteksen puhkeamisen taustalla on lukuisia syitä, mutta käytännössä sairaus jaetaan kahteen päätyyppiin.

Tyypin 1 diabetesta sairastavilta puuttuu oma insuliini – haiman insuliinia tuottavat solut ovat tuhoutuneet

tulehdusprosessin seurauksena. Insuliinipistokset tai insuliinin annostelu pumpulla on elintärkeää.

Tyypin 2 diabeteksessa puolestaan insuliinin tarve on lisääntynyt esimerkiksi ylipainon kertymisen,

liikkumattomuuden ja maksan rasvoittumisen vuoksi niin paljon, että oma insuliinineritys ei riitä pitämään

verensokeria normaalina. On myös paljon henkilöitä, joilla on piirteitä molemmista diabetestyypeistä.

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyä tutkitaan ahkerasti Suomessa, mutta yksiselitteisiä konsteja ei vielä ole.

Ainakin kannattaa suosia vauvan imetystä ja huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista. Tulevaisuudessa tarjolla

saattaa olla diabetesrokotus. Tyypin 2 diabetesta sen sijaan voidaan ehkäistä tehokkaasti elintavoilla. Jo viiden

kilon laihduttaminen, arkiaktiivisuuden ja liikunnan lisääminen sekä monipuolinen ruokavalio vähentävät

sairastumista yli puolella. Itämeren ruokavalio tarjoaa hyvän mallin terveyttä edistävälle syömiselle.

Omaa sairastumisriskiään voi arvioida riskitestillä ja hakeutua sen perusteella tarvittaessa sokerirasitus-

kokeeseen. Tällä saadaan selville jo tyypin 2 diabeteksen esiasteetkin.

Diabetesta sairastava on itse vastuussa päivittäisestä hoidostaan, kun taas lääkäri ja hoitajat ovat enemmänkin

valmentajia ja neuvonantajia. Jokaisella diabetesta sairastavalla pitäisi olla yhdessä oman lääkärin kanssa tehty

hoitosuunnitelma. Siinä sovitaan yksilöllisistä lyhyen ja pitkän tähtäimen hoitotavoitteista ja keinoista sekä

tarvittavasta seurannasta ja tutkimuksista. Vastaanotolle tulee potilaankin valmistautua eli käydä sovituissa

kokeissa, seurata tiiviimmin verensokeria ja verenpainetta, täyttää omahoitotottumuksia ja -tarpeita kartoittava

lomake ja tehdä lista käytössä olevista lääkkeistä ja vitamiini- tms. valmisteista.

Omahoitoa tukemassa on jo monin paikoin ensitietopäiviä ja erilaisia ryhmiä esimerkiksi liikuntaan, painonhallin-

taan ja tupakoinnin lopettamiseen. Jos hoitotavoitteisiin ei päästä tai sairauteen sopeutuminen ei tahdo onnistua,

kannattaa pyytää lähetettä diabeteskurssille.

Metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabetes voivat vaikuttaa monella tavalla työ- ja toimintakykyyn. Diabetes itsessään on harvemmin sairausloman syy, mutta diabetesta sairastavilla tavanomaista useammin esiintyvät vaivat ja sairaudet sitäkin enemmän. Huonolla hoidolla oleva diabetes lisää sydänveritulpan, aivohalvauksen, amputaatioiden ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa.

Elintapahoito eli terveyttä ja painonhallintaa edistävä syöminen ja liikunta sekä lääkehoidot täydentävät toisiaan

niin verensokerin, veren rasvojen kuin verenpaineenkin hoidossa. Diabeteksen suurimmat kustannukset kertyvät

alentuneesta elämänlaadusta, toiminta- ja työkyvyn heikentymisestä ja lisäsairauksien hoidosta. Metabolisen

oireyhtymän ja diabeteksen hyvä hoito ja varhaiskuntoutus ovat investointi tulevaisuuteen.

Diabetesliitto järjestää Tampereella Diabeteskeskuksessaan kokeneen ammattilaistiimin voimin diabetesta sairasta-

ville erilaisia ryhmämuotoisia kuntoutuskursseja. Diabeteskuntoremontit ovat työterveyshoitolain mukaista

varhaiskuntoutusta, jonne voi hakeutua oman työterveyslääkärin lähetteellä. Tukea ja toimintaa – irti arjesta,

tutustu kurssitarjontamme netissä. Tarjolla on myös monipuolista ja räätälöityä koulutusta terveydenhuollon

ammattilaisille.

---