Aivotoiminnan tehostaminen alkaa toisista aivoistasi
Julkaistu: 16.2.2017 klo 06:15
Se mitä syöt, mitä et syö ja miten syöt ruokasi, vaikuttaa suolistossa asuviin bakteereihisi. Ne puolestaan vastaavat yllättävän paljon siitä, miten aivosi toimivat ja miten reagoit asioihin. Suolisto on tosiaan toiset aivot.
Iltapäivän uuvahdus, tiheä sairastelu ja keskittymiskyvyn herpaantuminen voivatkin juontua suolistobakteeriston epätasapainosta.
Suolistobakteeriston tehtäviä ovat mm:
- Tuottaa serotoniinia ja dopamiinia (aivoissa toimivia välittäjäaineita)
- Kommunikoida aivojen kanssa ja säädellä ihmisen reaktioita
- Ylläpitää hyvää aineenvaihduntaa ja estää näin diabetesta ja lihomista
- Ylläpitää hyvää immuniteettia kaikkia sairauksia vastaan
- Edistää ravinnon sulamista ja valmistaa tiettyjä vitamiineja
Suolistot huonossa kunnossa
Viimeisimpien tutkimusten mukaan suoliston bakteerit reagoivat voimakkaasti syötyyn ruokaan. Syömme myös bakteereitamme varten. Länsimaissa, mukaan lukien Suomessa, syödään usein tavalla, joka ruokkii ihmiselle epäedullista bakteerikantaa. Suolistossa on aina niin hyviksiä kuin pahiksia ja niiden välillä on jatkuva taistelu elintilasta. Ihminen itse vaikuttaa hyvistensä ja pahistensa tasapainoon ravintonsa laadulla, antibioottikuureilla, lääkkeillä, ympäristö- ja muilla kemikaaleilla – unohtamatta stressiä, joka voi olla hyvän suolistobakteeriston ykkösvihollinen.
Suomessa on noin 500 000 ärtyneen suolen diagnoosin saanutta ja sen lisäksi varmasti satoja tuhansia ihmisiä, joilla on muunlaisia suolistovaivoja. Kaikkiin näihin liittyy suolistobakteeriston epätasapainotila. Vaikka suoliston oireilua voidaan pitää vaarattomana, voi niistä kärsivällä olla todellisia vaikeuksia hoitaa jokapäiväiset työtehtävänsä, keskittyä ja pysyä hyvällä mielellä.
Koska vaivat ovat useimmiten ”vain” toiminnallisia, ei niihin ole lääketieteellistä hoitoa. Ruokavalio ja elämäntavat ovat ainoat keinot. Niihin taas ei useinkaan saada riittävää apua, tietoa ja tukea.
Monille saattaa olla epäselvää, voiko suolistonsa kuntoon vaikuttaa ja mikä olisi paras keino. Työhyvinvoinnin, jaksamisen ja stressinhallinnan kannalta kysymys on tärkeä.
Usein mainitaan kuitujen syöminen, luonnossa liikkuminen ja eläinten hoito. Nämä ovat toki tärkeitä keinoja, mutta melko yleisellä tasolla. Tarvittaisiin konkreettisia, käytännönläheisiä ohjeita joka päivän ruokavalintojen suhteen.
Ruokavalion ohella on saatava ruoka sulamaan hyvin, jotta tärkeät ravintoaineet voivat imeytyä elimistön käyttöön. Muun muassa yleinen vaiva närästys (refluksitauti) voi kieliä ruuan huonosta sulamisesta, eivätkä ensiapuun hyödylliset lääkkeet paranna tilannetta pitkällä tähtäimellä. Ruokavalio tulee tässäkin apuun. Sen lisäksi on opittava syömään rauhallisesti ja pureskelemaan huolellisesti.
Kun suoliston vaivat jo haittaavat jokapäiväistä elämää, voidaan tarvita kokonaisvaltainen hoito-ohjelma. Kokemukseni mukaan myös asioiden läpikäynti ryhmässä toimii hyvin. Pienetkin ravintomuutokset voivat olla merkittäviä.
Suoliston bakteerien lempiruuat
On todellinen onni, jos suolisto voi hyvin, eikä sitä tarvitse sen kummemmin ajatella. Kaikkien on kuitenkin tärkeää pitää huolta tärkeätä tehtävää hoitavasta suolistobakteeriarmeijastaan. Eräs tärkeimmistä keinoista on muokata ruokavaliotaan niin, että saa runsaasti kuituja.
Mitä kuidut oikein ovat ja mistä niitä saisi parhaiten? Tämä lienee hämärän peitossa aika monella ja suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän kuituja. Näin yksi edellytys hyvälle suolistobakteeristolle on käyttämättä.
Esi-isämme saivat paljon kuituja ja edelleen maissa, joissa syödään ”perinteistä” ruokaa, saadaan paljon kuituja, jopa kymmeniä grammoja päivää kohti. Suomalaisen naisen keskimääräinen kuidunsaanti yltää noin 20 grammaan päivässä, vaikka tavoitesaantikaan ei ole järin korkea: 25 – 35 grammaa.
Lounaalla nautittu salaattiannos, välipalahedelmä, ruisleipä ja mustikat puuton päällä ovat tietysti hieno juttu ja kertoo siitä, että henkilö miettii, mitä suuhunsa pistää. Niistä saatu kuitumäärä ei kuitenkaan vielä yllä siihen, mitä suolistobakteerit toivovat. Lisää kuituja on onneksi helppo kerätä päivittäiseen ruokavalioon esimerkiksi siirtymällä kasvisvoittoisempaan ruokavalioon.
Suoliston bakteerit nauttivat ateriakseen mielellään myös polyfenoleita, eli kasviksissa esiintyviä antioksidantteina toimivia yhdisteitä. Erityisen mieltyneitä ne ovat niin sanottuihin prebiootteihin, eli hyvien bakteerien kasvua edistäviin kuitutyyppeihin, joita löytyy esimerkiksi parsasta, kidney-pavuista, linsseistä, sipulista, valkosipulista, cashew- ja pistaasipähkinöistä. Monesti ruokavalion muuttaminen onkin helppoa, kun voidaan keskittyä herkullisten ja hyvää tekevien ruokien lisäämiseen.
Apu suomalaisten työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen löytyy niin läheltä kuin kunkin omalta ruokalautaselta. Haarukka onkin tärkein työkalu hyvinvoinnin lisäämiseen!
Annika Havaste on toiminut ravintovalmentajana ja luennoitsijana 10 vuoden ajan, jonka aikana hän on valmentanut sekä yksilöitä, että ryhmiä ravitsemuksen muutoksiin.
Annikan erityisosaamisalaa on terveyden tukeminen ja suoliston hoito ruokavalion avulla.
Voit lukea lisää sivuilta www.annikahavaste.fi.
