Muutoskyvykkyydellä voimavaroja arkeen
Julkaistu: 27.2.2023 klo 07:30
Työelämä on useamman vuoden ajan ollut merkittävien muutosten keskellä. Ilmastokriisin ja työn tekemisen murroksen ohella koronapandemia ja viimeisimpänä Ukrainan sota heijastuvat paitsi yrityksiin, myös työyhteisöihin ja yksilöihin. Tämänhetkisten muutosten ohella useat tulevaisuusraportit nostavat esiin sekä globaaleja että paikallisia ilmiöitä, jotka toteutuessaan saattavat muuttaa radikaalisti ihmisten arkea ja totuttuja toimintamalleja. Nämä kaikki edellyttävät panostusta muutoskyvykkyyteen.
Muutoskyvykkyys, eli resilienssi, on yksilöllinen, yhteisöllinen kuin organisaatioidenkin ominaisuus. Se lieventää kriisien haitallisia vaikutuksia, edesauttaa toimintakyvyn säilymistä ja mahdollistaa myös muutoksesta oppimisen. Lisäksi kyky käsitellä ja sopeutua erilaisiin muutoksiin on avainasemassa toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Kyse on siis erityisen tärkeästä ja ajankohtaisesta taidosta, jota voi ja kannattaa kehittää.
Vinkkejä muutoskyvykkyyden kehittämiseen
Muutoskyvykkyys koostuu monista eri ominaisuuksista, jotka vaikuttavat siihen, miten selviämme muutoksista. On tärkeä tiedostaa, että jokaisella meillä on vahvuuksia ja toimintamalleja muutosten käsittelyyn. Ensimmäinen askel muutoskyvykkyyden kehittämiseen onkin tunnistaa, miten yksilöinä ja ryhmänä toimimme muutoksissa. Jo pelkästään tämä vahvistaa muutoskyvykkyyttämme ja antaa meille arvokasta tietoa siitä, mitä osa-alueita olisi hyvä kehittää.
Alla on lueteltu muutamia vinkkejä muutoskyvykkyyden vahvistamiseksi. Vinkit on valittu sen perusteella, mitä valmennustyössäni olen asiantuntijoiden, tiimien ja esihenkilöiden kanssa keskustellut.
Itsenäisesti. Tunnista omia toimintamallejasi muutoksissa. Opettele ennakoimaan mahdollisia muutoksia ja käy tarvittaessa keskustelua esimerkiksi kollegoiden ja hyvinvoinnin ammattilaisten kanssa.
Työyhteisön kanssa. Kukin meistä käsittelee muutoksia eri tavoin. Yhteinen, avoin ja rehellinen keskustelu tarjoaa paitsi arvokasta vertaistukea, myös mahdollisuuksia oppia uusia toiminta- ja suhtautumistapoja muutoksiin.
Esihenkilöt/johtajat. Lähes joka kolmas nuori toivoo johtajan omaavan hyvät kommunikointitaidot ja tukevan työntekijöiden hyvinvointia. Ole siis valmis kuuntelemaan ja kiinnostumaan siitä, mitä työntekijät ajattelevat työstä ja siihen liittyvistä muutoksista.
Vinkit voidaan kiteyttää kolmeen näkökulmaan: tiedostamiseen, keskusteluun ja uusien ajatus- ja toimintamallien kokeiluun. Muutoskyvykkyyttä syntyy parhaiten reflektion ja keskustelun kautta. Näistä saatuja ideoita on myös tärkeä viedä omaan arkeen ja seurata kokeiluiden vaikutuksia.
Lopuksi vielä työelämäprofessori Vesa Vihriälän kommentti muutoskyvykkyydestä. ”Resilienssi on ainoa ratkaisu pitkäaikaisiin tai pysyviin olosuhteiden muutoksiin, mutta hyödyllinen myös tilapäisemmissä ongelmissa.”. Tämän taidon ääreen siis on tärkeä pysähtyä. Koska sinä otat tälle aikaa?
Lähteet:
Boardman Grow & Kasvuverkosto 2023. Johdon agendalla – Trendit ja muutosvoimat 2023 -raportti.
Dufva M. & Rekola S. 2023. Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan. SITRAN selvityksiä 224
Kokkinen L. (toim.) 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.
Työ2030 2022. Nuoret ja johtajuus Kyselytutkimus. Frankly Partners 01/2022.
