Pysähtyminen on mahdollisuus kehittymiselle
Julkaistu: 24.11.2020 klo 06:30
Vuonna 2020 meidät kaikki pysäytettiin tavalla, jota harva tuskin osasi odottaa vuoden käynnistyessä. Osa meistä on jo ketterästi siirtynyt keväällä uudenlaiseen maailmaan. Osa kipuilee ja selviytyy vieläkin ja harjoittelee uudenlaisia toimintamalleja. Ekonomien mukaan Suomi selvisi keväällä hienosti muuta Eurooppaa paremmin taloudellisista vaikutuksista, mutta millä silmälaseilla me nyt katsomme tulevaisuuteen, kun toinen korona aalto pyyhkäisee Suomen yli ja kolmas uhkaa kevättalvella. On tärkeää tehdä se tilinpäätöstä vuodesta talousnumeroin, mutta vielä tärkeämpää on pitää huolta tuloksentekijöistä eli henkilöstöstä. Nyt on tärkeää pysähtyä tutkimaan, miten vuosi on mennyt henkisen jaksamisen ja työyhteisön tunneilmaston kannalta.
Kahvihuonekulttuuri siirtyi jo keväällä monessa organisaatiossa teamisiin tai zoomiin. Miten se on vaikuttanut hyvinvointiin, kun monille tärkeä yhteinen jakamisen ja oivaltamisen paikka hävisi? Suorittamisen ja kontrollin kulttuuri oli vahvasti monen organisaation toimintamallina jo ennen koronaa, ja koronan myötä lisääntynyt epävarmuus kannustaa monia huomaamatta jatkuvaan suorittamiseen. Riittämättömyyden tunteet ja paineet ovat monelle läsnä. Miten me voisimme yhdessä pysähtyä kehittämään palautumisen ja avoimen luottamuksen kulttuuria? Ilmapiiriä, jossa on sallittua näyttää pettymyksen, väsymisen tunteita ja jossa samalla osataan nauttia pienistä onnistumisista, joita nyt kipeästi tarvitaan.
Resilienssi eli kyky sopeutua ja selviytyä onkin monella ollut koetuksella tänä vuonna. Olen valmentanut vuoden aikana monia organisaatioita, joissa osa henkilöstöä on ajautunut jo selviytymisen tilaan. Usein vaatimukset itseään kohtaan ovat olleet kovat paineessa ja sisulla on puskettu eteenpäin väsymiseen asti. Selviytymisen tilassa kaikkien kognitiivinen kyky pettää ja ajattelu kapenee, stressi voi sairastuttaa sekä uudistusmiskyky heikkenee. Koska tällä hetkellä tulevaisuuden epätietoisuus vaikuttaa tiedostamattakin henkiseen kapasiteettiimme, niin resilienssin kehittäminen, luottamuksen ja turvan tunteen rakentaminen nousee omaan arvoonsa.
Pysähtyminen antaa mahdollisuuden tiedostaa selkeämmin missä mennään. Pysähtyminen katkaisee tutun ja turvallisen autopilotin sekä antaa mahdollisuuden tutkia omia tunteita ja tarpeita. Palautumisen vahvistaminen ja henkisen jaksamisen tukeminen lähtee meidän jokaisen omasta oivalluksesta sekä päivittäisistä valinnoista. Yhdessä voimme kuitenkin luoda palautumisen kulttuuria, jossa vahvistamme tunneilmastoa, jonne kaikkien on turvallista tulla omana itsenä. Palautumis- ja tunnetaidoilla voimme nostaa työyhteisön ilmapiiriä ja rakentaa vahvaa työyhteisöä kohti epävarmaa vuotta 2021.
Miten rakennetaan yhdessä hyvinvoivaa tulevaisuutta?
-Tunnistetaan omat kuormitustekijät ja kunnioitetaan omaa hyvinvointia.
-Varmistetaan, ettei oma mieli ole kuormitusta lisäävä – se yleensä kasvaa missä huomiomme on.
-Optimoidaan oma palautumisen energiasi aamusta käsin- virittäydytään hyvinvoivaan päivään.
-Opitaan tunnistamaan omia tunteita ja tarpeita sekä annetaan itselle lupa kuunnella niitä.
-Rakennetaan toimivia hyvinvointirutiineja etäpalavereihin- tarpeeksi taukoja, ”avoimia teams kahvikeskusteluja” ja mahdollisuuksia ”kävelyteamsiin”.
-Otetaan puheeksi, kannatellaan ja luodaan odotusta hyvinvoivaan tulevaisuuteen.
-Luodaan turvallinen tunneilmapiiri, jossa uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä eli voidaan keskustella avoimesti vaikeistakin asioita.
Jaana Hautala on erittäin kokenut yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP kouluttaja ja tietokirjailija. Jaanan intohimo on mentaalivalmennus – itsetuntemus, henkinen suorituskyky, ajattelu- ja tunnetaidot sekä vuorovaikutus kiihtyvästi muuttuvassa ympäristössä. Hän haastaa osallistujia pysähtymään oman ajattelunsa ja toimintansa äärelle sekä antaa tilaa osallistujien ajattelulle ja kokemusten jakamiselle. Jaanan tapa kouluttaa ja luennoida on kokemuksellinen ja energinen sekä hän tuo uudenlaista näkemystä sekä käytännön vinkkejä työelämään ja suorituskykyyn. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jaana on ollut yli sadassa organisaatiossa valmentajana, puhujana tai kouluttajana kehittämässä inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä. Aikaisemmin hän toimi 15 vuotta erilaisissa esimiestehtävissä ja kouluttajana, jonka tarinoita ja kokemust
