Vuorovaikutuksen ja viestin välittämisen lyhyt oppimäärä

Julkaistu: 10.3.2020 klo 06:10

Työelämässä puhutaan vuorovaikutuksesta ja sen tärkeydestä yllin kyllin. Tiedostetaan, että se on tärkeä osa menestyksekästä työelämää. Mitä hyvään ja kunnioitettavaan vuorovaikutukseen kuuluu ja mistä se kumpuaa? Mitä tarvitaan, että päästään hyvään ja aitoon kommunikaatioon. Vuorovaikutushan on paljon muutakin kuin verbaalinen viestintä.

Ensinnäkin saadaksesi hyvän vuorovaikutuksen aikaan tulee saada luottamuksellinen ilmapiiri. Luottamus syntyy, kun saamme yhteyden vastapuoleen. Se tarkoittaa, että olemme avoimia ja vapaita vastaanottamaan tietoa ja informaatiota ilman ennakkokäsityksiä. Ja sitä, että kumpikin osapuoli on aidosti läsnä ja tilassa, jossa hyväksyy, että tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja huomioiduksi.

Joskus olemme tilanteessa, että meitä pelottaa sanoa asioita mitä meidän pitää kuitenkin sanoa. Samaan aikaan olemme pelokkaita vastapuolen reaktiosta. Vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa emme kuitenkaan voi ennakoida toisten reaktiota. Me kohtaamme ne, kun ne tulevat, suurella tarkkuudella. Ihminen on erittäin vastaanottavainen niin verbaaliselle kuin ei verbaaliselle kielelle. Pystymme aina sopeutumaan tilanteeseen ottaen huomioon pienetkin nyanssit, jotka tulevat vastaan hetki hetkeltä. Jos otamme viestin vastaan laskelmoidusti, se vie meidät helposti pois todellisuudesta.

Meidän tulee olla aina valmiita vastaanottaa viesti, ymmärtää viesti ja toivottaa viesti tervetulleeksi. Toivottaa tervetulleeksi tarkoittaa, että hyväksyy asian sellaisena kuin se on. Ilman sarvia ja hampaita.

Miten itsetuntemus vaikuttaa vuorovaikutukseen?

On hyvä tiedostaa omat luontaiset ajattelumallit, miten hakee tietoa tai havainnoi ympäristöä. Kiinnitätkö huomiota ensin yksityiskohtien kautta kokonaisuuteen vai kokonaisuuden kautta yksityiskohtiin. Käytämme molempia tapoja mutta toinen on luontaisempi.

Miten luontaisesti tekee päätöksiä. Oletko sinä luontaisesti ihmiskeskeinen ja mietit miten toimet vaikuttavat ihmisiin. Vai oletko asiakeskeinen ja menet asiat edellä. Toinen näistä tavoista on itse kullekin luontaisempi. Me vain ajattelemme asioista hieman eri tavalla.

Mitä paremmin siis tunnemme itsemme, sitä suurempi mahdollisuus meillä on ymmärtää muita. Mitä paremmin tunnemme omat ajattelun prosessit, sitä suurempi mahdollisuus meillä on ymmärtää muita. Paljon on toki tehtävää vielä, että vuorovaikutus ja kuullun ymmärrys suomalaisessa työyhteisössä kehittyy seuraavalle tasolle.

Teen säännöllisesti demona valmennuksissa ihmisten ajattelun erilaisuudesta harjoituksen, jossa neljä osallistujaa kuvittelevat auringon, jossa on kahdeksan sädettä. Auringon keskelle kirjoitetaan sana RAHA. Jokaiselle säteelle he kirjoittavat yhden sanan kuvaamaan sanaa RAHA. Sana voi olla substantiivi, adjektiivi, abstrakti tai mikä vaan, kunhan se on vain yksi sana. Kirjoitettuaan sanat heiltä kysytään kuinka monta samaa sanaa teidän auringon säteissä on, niin että kaikilla on sama sana. Vastaus vaihtelee yleensä 2-4 samaan sanaan. Nykyään olen tehnyt harjoituksen satoja kertoja ja tulos on ollut aina sama. Ei yhtään samaa sanaa.

Mistä tämä kertoo? Se kertoo siitä, että me ajattelemme samasta yksinkertaisesta asiasta monesti täysin eri tavalla, joten meidän tehtävä on varmistaa, että meidän vuorovaikutus ja kommunikaatio on tarkkaa, täsmällistä ja että viesti on ymmärretty. Vastuu on viestin välittäjällä.

Vastaisuudessa kun olet vuorovaikutuksessa, niin huolehdi että kuuntelet rauhassa, olet avoin ja läsnä. Näytät sen myös elekielessä, ettet sorru ristiriitaiseen viestiin. Keskustelun lopussa on vielä hyvä varmistaa, että viesti tuli ymmärrettyä täysin oikein. Väännä vaikka rautalangasta!

Ps. Erään pankin johtokuntakaan ei löytänyt yhtään yhteistä sanaa kuvaamaan sanaa RAHA. Luulisi sen olevan kuitenkin tuttu käsite heille.

Mikäli haluat tarkastella omia henkilökohtaisia mentaalisia taitojasi, niin käy tekemässä henkilökohtainen kartoitus täällä omista työelämän mentaalisista taidoista, joihin myös vuorovaikutus kuuluu.

Kirjoittaja, Jouko Mikkola, on yritys- ja urheilun mentaalivalmentaja ja Suomen Mentaalivalmennuksen toimitusjohtaja. Suomen Mentaalivalmennus valmentaa yritysten henkilöstöä kehittämään organisaation ilmapiiriä, henkistä hyvinvointia ja yksilön palautumistaitoja. Suomen Mentaalivalmennus on myös erikoistunut henkilöstön yksilölliseen kehittämiseen hyödyntäen neurotieteitä. www.mentaali.fi

Jouko Mikkola luennoi aiheesta ”Vuorovaikutuksen ja organisaation ilmapiirin vaikutus kassavirtaan” Work goes happy Helsinki -tapahtuman vuorovaikutus-lavalla (Alminsalin lämpiö, Oopperatalo) 24.3 klo 12.30. Ilmoittaudu tapahtumaan tästä.