Rohkeutta kohtaamiseen
Julkaistu: 9.3.2020 klo 06:00
Vauhti ja nopeus määrittävät usein työtahtimme ja suurin osa toiminnastamme tapahtuu tiedostamatta, automaattiohjauksella. Juoksemme huomaamatta käytävillä toistemme ohi, emmekä pysähdy aitoon kohtaamiseen. Toisena osapuolena ollessamme koemme, että meidät on ohitettu, sivutettu ja jätetty huomiotta. Väärinymmärrykset vaikuttavat näkemykseemme toisesta osapuolesta, yhteistyön tekeminen vaikeutuu ja kohtaamiset muuttuvat oikeasti haastaviksi, kun mukaan tilanteeseen tulee torjutuksi tulemisen pelko.
Valmentajana törmäämme usein siihen, että kehitys ja kasvu halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti. Halutaan nopeita tuloksia, vaikka aito muutos ja vaikuttavuus syntyvät ajassa. Näissä tilanteissa arvostavan vuorovaikutuksen, hyvän kommunikoinnin sekä aidon yhteyden merkitys työyhteisön sisällä korostuu. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tämän hetken työelämän supertaitoja ja niiden merkitys nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi.
Hyvän tunneilmapiirin merkitys
Muutos on osa työarkeamme ja tästä johtuen elämme jatkuvassa epävarmuuden tilassa. Epävarmuudessa oleminen ja oman keskeneräisyyden hyväksyminen on olennaista sekä työhyvinvoinnin että tuloksellisuuden kannalta. Luottamus ja hyvä tunneilmapiiri antavat tilaa näiden hyväksynnälle itsessämme ja toisissamme. Kasvu, kehitys ja oppiminen tarvitsevat turvallisen ympäristön, jossa on mahdollista kokeilla asioita – ilman varmuutta onnistumisesta, tuoda omat keskeneräiset ajatukset esille ja ihmetellä yhdessä. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, miten minä voin auttaa rakentamaan luottamusta ja hyvää tunneilmapiiriä. Paljon puhuttu psykologinen turvallisuus on jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla.
Luottamuksella on myös taloudellisia vaikutuksia. Tutkittaessa luottamusta organisaatioissa, havaittiin, että korkean luottamuksen organisaatioissa koetaan 74 % vähemmän stressiä, 40 prosenttia vähemmän uupumista ja 106 prosenttia enemmän energisyyttä (Paul J. Zak – The Neuroscience of Trust). Tiedämme, ettei luottamusta saavuteta vaatimalla tai pakottamalla vaan luottamus rakentuu toistuvista pienistä teoista. Tarvitsemme enemmän aitoa dialogia eli rakentavaa vuorovaikutusta, erilaisen näkemyksen ymmärtämistä, yhdessä ajattelemista, yhteisen ymmärryksen kehittämistä sekä toiminnan pelisääntöjä edellä mainittujen helpottamiseksi. Luottamuksen syntyminen edellyttää sitä, että tunnemme toinen toisemme ja hyväksymme samankaltaisuutemme ja erilaisuutemme. Ymmärrämme sen, että erilaiset toimintatyylit ja mallit ovat ärsyttäviä, mutta samalla kultaakin arvokkaampia. Erilaisuus haastaa meidät oppimaan ja kehittymään niin yksilöinä, tiimeinä kuin organisaatioina.
Viestinnän vaikuttavuus
Vuorovaikutuksessa tulkitsemme toisiamme kokonaisvaltaisesti. Suhtautumisemme toisiimme näkyy aina viestinnässämme: sanoissa, äänessä sekä kehon kielessä. Kohtaamisessa sanojen merkitys on alle 10 % ja loppu viestintä on sanatonta. Jos emme ole aitoja, kohtaa, pysähdy ja juttele keskenämme niin virhetulkintojen määrä kasvaa. ”Tiina kertoi eilen, että hänellä on todella kiireellinen viikko ja paljon paineita ison raportin valmiiksi saattamisessa. Se, että hän tiukka ilme kasvoillaan aamulla hädin tuskin sanoi huomenta ei siis johtunutkaan minusta.”
Kohdataan toisemme, pysähdytään, jaetaan ajatuksia, kuunnellaan ja ollaan läsnä. Näin toimien ymmärrämme toisiamme paremmin, virhetulkintojen määrä vähenee, tunneilmapiiri paranee sekä luottamus ja tuottavuus kasvavat. Ja voihan olla, että samalla, kuin vahingossa työhön tulee enemmän keveyttä ja iloa.
Jaana Hautala ja Anniina Hukari pitävät Työelämänmenestystekijät blogia. He ovat työelämänkehittäjiä, valmentajia asekä kouluttajia.
Jaanan puheenvuoro, Uskomukset ja vuorovaikutus, kuullaan #Wgh2020-tapahtumassa Helsingin Oopperatalolla 24.3.2020. Ilmoittaudu tapahtumaan tästä.
Jaana Hautala ja Anniina Hukari julkaisevat #Wgh2020 -tapahtumassa Työelämän menestystekijät- kortit eli Kasvun työkalut, joiden avulla nostamme oman, tiimimme sekä työyhteisömme osaamisen seuraavalle tasolle.
